TOIMITUKSELTA

Varhaisen vastuullisuuden malli

Vastuullisuus on valttia liiketoiminnassa – mutta ihan uusi asia Suomessa se ei ole. Jo yli sata vuotta sitten valveutuneet teollisuussuvut tarjosivat erilaisia sosiaalisia etuuksia, kuten asuntoja, kouluja ja terveydenhoitoa työntekijöilleen. Työvoimasta haluttiin pitää huolta. Sitouttaminen oli hyvää bisnestä.

Yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten vastuullisuustyö alkaa olla monessa suhteessa hyvällä tasolla. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan jo lähes kaikilla (93 %) yrityksillä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan (vuoden 2019 luku: 85 %). Merkittävästi useampi yritys myös näkee vastuullisuuden heijastuvan lyhyemmän aikavälin mitattaviin tavoitteisiin, kuten myynnin kasvuun.

Vastuullisuutta käsitellään säännöllisesti jo lähes joka toisen yrityksen hallituksessa ja johtoryhmässä, ja molemmissa on entistä enemmän vastuullisuuskysymykset hallitsevia jäseniä.

Tutkimuksen valossa myös yritysten sisäiset vastuullisuuden ohjaus- ja työryhmät ovat yleistyneet räjähdysmäisesti: tällaisia vastuullisuustiimejä löytyy jo kolmella neljästä yrityksistä, kun toissa vuonna niitä oli vain noin joka toisessa. Valtaosalla yrityksistä (76 %) on jo myös yritysvastuujohtaja tai -päällikkö.

Risujakin yritykset tutkimuksessa saavat: kestävän kehityksen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia ei edelleenkään tunnisteta.

Nykymuotoisen yritysvastuullisuusajattelun siemenet alkoivat itää 1980-luvulla, kun sidosryhmävastuu ja sosiaalinen vastuu nousivat julkiseen keskusteluun. Tällä vuosituhannella yritysvastuusta on tullut osa organisaatioiden velvoitteita – ja samalla tutkimustieto, normistot ja viranomaisvalvonta ovat koko ajan kehittyneet.

Osana vastuullisuutta organisaatiot ovat ryhtyneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota eettisiin toimintatapoihin ja arvoihin. Paine muutokseen on tullut – ja tulee – mm. asiakkailta, työntekijöiltä ja työnhakijoilta. Myös omistajat ja sijoittajat ovat herkästi huolissaan, mikäli aistivat yrityksessä moraalivajetta.

HR-osastoille ympäri maan muutoksen kyydissä pysyminen tuo haasteita. Se on kuitenkin selvää, että sosiaalisesti vastuullinen henkilöstöjohtaminen tuo lukuisia etuja. Henkilöstön tuottavuus ja viihtyvyys nousee ja identifioituminen organisaatioon ja sen tavoitteisiin paranee. Suomessa lienee epähienoa muistella vanhojen teollisuuspatruunojen aikaa nostalgisesti, mutta tehtaan oman jalkapalloseuran perustaminen oli oman aikansa mainetyö. Samanlaista välittämistä työntekijöistä edustaa tänä päivänä vaikkapa varhaisen puuttumisen malli.

Vastuullisen henkilöstöjohtamisen vaikutukset henkilöstöön ovat välillä varsin hienovaraisia, mutta samalla paljastavia. Esimerkkinä toimikoon tutkimushavainto tilanteista, joissa työntekijä ja yritys kokevat jonkinlaista ”sielujen sympatiaa”: jos työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja arvot kohtaavat organisaation vastaavat arvot, voidaan havaita lisääntynyttä myönteistä käyttäytymistä ja toimintaa omaa organisaatiota kohtaan. Ollaan samaa porukkaa – muutenkin kuin juhlapuheissa.

Kun yrityksen sivakoima latu ja työntekijän latu alkavat lähestyä toisiaan, ollaan kauniin asian äärellä. Puhutaan inklusiivisuudesta, jossa innostetaan omia joukkoja ja otetaan kaikki mukaan, ikään kuin saman pöydän ääreen. Työntekijöiden osallistaminen vastuullisuuteen on pitkällä jo monessa organisaatiossa, joissa muistetaan kysellä: mitä me voimme tehdä paremmin?

Organisaation ”vastuullisuusraamattu” on yritysvastuustrategia. HR:n tehtävänä on ottaa koppi tästä strategiasta ja laatia sen pohjalta vastuullisen henkilöstöjohtamisen strategia. Tässä työssä on hyvä kuulostella, miten strategia saadaan komppaamaan kaikkea sitä hyvää, mikä on jo valmiiksi olemassa yrityskulttuurissa ja arjessa – siinä ihan jokapäiväisessä tekemisessä.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 04/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.