TOIMITUKSELTA

Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?

Korona on myllertänyt Suomea pitkään ja huolella. Kun globaali pandemia vaihtuu lennosta sodan tuuliin, ei ole ihme, että monella on takki tyhjä. Millainen on kansakunnan henkinen kunto tässä tilanteessa?

Joitakin vastauksia on löydettävissä THL:n keväisestä asiantuntija-arviosta ’Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen’. Tuoreimman FinSote-tutkimuksen mukaan esimerkiksi psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi alle 50-vuotiailla ja samassa ikäryhmässä havaittiin myös avun hakemisen lisääntyneen. Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi FinSote-tutkimuksen mukaan lähes kaikissa maakunnissa, vaikka itse koronaepidemian toinen aalto painottui HUS-alueelle.

FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi matalasti koulutetuilla miehillä ja naisilla sekä korkeasti koulutetuilla naisilla. Huolestuttava havainto: vaikka itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet aikuisväestössä, korkeasti koulutetuilla naisilla itsemurha-ajatukset olivat yleistyneet. Työikäisten joukossa psyykkisesti kuormittuneimpia olivat kuitenkin työttömät sekä eläkkeellä olevat naiset.

Tilastokeskuksen korona-aikana toteuttamat Kansalaispulssi-kyselyt ovat luodanneet muun muassa kansalaisten stressitasoja. Kansalaispulssi kertoo, että koettu stressi on ollut vähäisintä 60–74-vuotiailla, ja heidän kohdallaan tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana koko epidemiatilanteen ajan. Muissa ikäryhmissä koettua stressiä on ollut enemmän.

Kesän 2020 jälkeen erot muiden ikäryhmien stressin kokemuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Eniten stressiä ovat kokeneet 15–29-vuotiaat. Sen sijaan 45–59-vuotiailla stressin kokeminen on pysynyt suhteellisen vakaalla, nuorempia ikäryhmiä matalammalla tasolla.

THL:n koronaraportin laatijat toteavat, että he eivät pysty esittämään vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa ennustetta mielenterveysvaikutusten todennäköisestä kehittymisestä jatkossa. Toisaalta juuri koronaepidemia on osoittanut meille, miten epävarmaa parhaimpiinkin tietoihin perustuva ennustaminen on. Nyt polttavan ajankohtainen Ukrainan sota tulee vaikuttamaan väestön ja eri väestöryhmien mielenterveyteen, tutkijat uskovat.

Joitakin ilmeisiä suosituksia on kuitenkin mahdollista tehdä. Työikäisistä psyykkisesti kuormittuneimpia olivat työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joten ainakin näistä ryhmistä on syytä ottaa koppi.

Australiassa tehdyssä monitieteisessä arviossa on esitetty, että juuri työllistymistä edistävät toimet olisivat niitä kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä koronaepidemian kielteisiä vaikutuksia korjattaessa. THL:n tutkijat toteavat, että näihin toimiin on panostettu myös Suomessa – ja tätä työtä on tärkeä jatkaa edelleen.

Mutta vaikka työpaikka olisi tallella, monella arki yskii ja pahasti. Työyhteisö on saattanut ”ajelehtia” työntekijän ulottumattomiin jonnekin pilveen ja organisaation kulttuuri murentua sanahelinäksi. Mikä sitten neuvoksi?

Kun stressi painaa päälle, voi ystävällinen sana tai ele olla kullanarvoinen. Suomalainen työelämä tarvitsee nyt kohtaamisia, joissa omaa pahaa mieltä ja epävarmuutta pääsee viimein purkamaan. Esihenkilöiden on pidettävä omasta laumastaan huolta, se on selvä, mutta jokainen meistä on nyt paljon vartijana. Mitä minä voin tänään tehdä auttaakseni itseäni ja muita?

Yksi avain tulevaisuuteen on hybridityö. Jos kerran etä- ja lähityön yhdistelmä voi olla millainen tahansa, niin eiköhän tehdä siitä kerralla mahdollisimman hyvä. Organisaatioiden johto ei kuitenkaan osaa lukea ajatuksia, eikä tiedä, millaisia työnteon malleja työntekijät mieluiten haluaisivat taloon. Jokaisen vastuulla on kertoa, miten itse haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä.

Petri Charpentier

Julkaistu: 06/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.