TOIMITUKSELTA

Astronautit etätöissä

David Bowien klassikkobiisissä Space Oddity lennonjohto viestii avaruuden halki kiitävän astronautin kanssa. Lukua täytyy pitää monen sortin teknisestä aspektista ja myös proteiinipillereiden oikea-aikaisesta ottamisesta. Ground control pitää huolta astronautistaan kuin äiti pojastaan – eikä suinkaan jankkaa pelkkää teknojargonia.

Lennonjohdosta murjaistaan avaruuteen, että lehdet ne jaksaa kysellä: mistä ostat paitasi? Hauska kevennys, joka kertoo – paitsi median kyvystä keskittyä olennaiseen – myös siitä, että huippuammattimaisen astronautinkin työpäivää somistamaan sopii vallan hyvin pieni hymynkare.

David Bowie oli oikeassa. Tämä paljastui, kun tutkijat Tanusree Jain ja Louis Brennan lähtivät etsimään reseptiä täydelliseen etätyöhön ja päättivät aloittaa duunista, jossa etä todella on etä. MIT Sloan Business Review’n artikkelissa ’What Space Missions Can Teach Us About Remote Work’ käydään läpi etätyöskentelyn MM-luokan kokemusasiantuntijoiden vinkkejä.

Tutkijakaksikko paljastaa, että myös astronauteilla on välillä orpo olo tähtien keskellä. Kun fyysinen välimatka ”kotipesään” on maksimaalinen, sitä toivoisi, että henkinen välimatka on pienempi. Valitettavasti vain kosminen viestintä on usein lyhytsanaista ja tehokkuuteen tähtäävää töksäyttelyä, joka alkaa pitkän päälle maistua avaruusmurkinalta.

Kun astronautit toivat erilaisissa debriefing-tilaisuuksissa esille näitä kantojaan, NASA päätti ryhtyä toimeen. Viestintää ja kanssakäymistä muutettiin epämuodollisempaan ja kevyempään suuntaan. Astronauteilla on aikaa kuunnella, mitä maan päällä tapahtuu – ja onhan se nyt kumma, jos lennonjohdolla ei ole aikaa rupatella tovi organisaation ykkösperformereiden kanssa.

Jain ja Brennan lähtivät selvästi merta edemmäs kalaan tämän case-esimerkin perässä, mutta astronauttimaailman kokemukset ovat yllättävänkin samankaltaisia Teams-maailman kokemusten kanssa. Tehokkuutta palvovat suomalaiset haluavat kellottaa etäpalaverit säntillisesti läpi ja jutella sitten vaikka koiralle lenkillä. Maailmanluokan voittavaa yrityskulttuuria ei näin kuitenkaan rakenneta.

Tulevaisuuden työn sokkeli täytyy rakentaa fiksummin. Etätyön malli saattoi vielä olla ’mies ja potero’, kun taas hybridimallissa tarvitaan juoksuhauta tai muu yhdyspolku, jotta kaikki saadaan tuntemaan olevansa osa samaa tiimiä.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki on todennut, että pandemian vaikutukset voivat äkkiseltään näyttää kiihdyttäneen työelämän polarisaatiota. Nähtävissä voi olla useita ääripäitä, kuten lähityö ja etätyö, nuoret ja vanhemmat työntekijät, rajoituksista kärsineet ja niistä hyötyneet. Tarkemmin katsottuna suurin osa työntekijöistä ja työnantajista kuitenkin sijoittuu ääripäiden välimaastoon. Ehkä olemmekin enemmän samassa veneessä kuin kuvittelimmekaan.

Hyvän johtamisen kannalta on ratkaisevaa, että ymmärrämme aiempaa syvällisemmin, miten työyhteisön hyvinvointi ja organisaation tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa. Yritykset tarvitsevat nyt tietoa erityisesti etätyön psykososiaalisista ulottuvuuksista sekä siitä, miten voi vahvistaa yksilön kiinnittymistä työpaikkaan ja työyhteisöön, kun työtä tehdään pääosin virtuaalisesti.

Rankin vetämässä TTL:n HELP-projektissa (hybridityö, etätyö, lähityö) on mietitty mm. sitä, miten tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan kehittää samanaikaisesti. ”Strateginen uudistuminen” tai ”kilpailukyvyn kohentaminen digitalisaation kautta” voivat kuitenkin olla turhan korkealentoisia teemoja, ainakin noin kylmiltään.

Parempia teemoja ovat yhteisöllisyys, välittäminen ja puhuminen. Näin lopulta selviää sekin, että mitä räätäliä astronautti käyttää.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 11/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.