mainos_771

Hyvinvointi

Teknologia apuna mielen työhyvinvoinnissa

artikkelikuva: Teknologia apuna mielen työhyvinvoinnissa

Mielestä huolehtiminen on tärkeä työelämätaito yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan sormuksen avulla mielen kuormittumista voi seurata reaaliaikaisesti ja luotettavasti.

Työelämässä henkinen kuormittuminen etenee salakavalasti. Aivot kuormittuvat tietotyössä, ja aikataulutetut palaverit ja vastausta odottavat sähköpostit saattavat vaatia työntekijältä jatkuvaa ponnistelua, jotta tahdissa pysyisi mukana.

”Tietotyöskentelyn ei pitäisi olla maraton, mutta valitettavasti työelämässä suositaan tällä hetkellä maratontyöskentelyä. Tauoista tingitään ja työaika maksimoidaan”, sanoo yrittäjä Sanna Koskela.

Koskela on perehtynyt mielen toimintaan laaja-alaisesti. Hänen johtamansa yritykset Mindui ja Moodmetric toimivat mielen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin parantamisen alalla.

”Työhyvinvointi kiinnostaa minua todella paljon. Yrittäjäperheen lapsena olen elänyt ja hengittänyt yrittäjyyttä ja työelämää lapsesta saakka. Perhe on minulle todella tärkeä, ja työelämä on intohimoni”, Koskela kertoo.

Sopiva määrä kuormitusta auttaa työskentelemään tehokkaasti, mutta mielen hyvinvoinnin vuoksi kuormituksesta on palauduttava. Jotta palautuminen on mahdollista, on ymmärrettävä, kuinka mieli toimii.

”Tietotyöskentelyn pitäisi muistuttaa maratonin sijasta intervalliharjoitusta: keskitytään työskentelyyn ja sitten pidetään muutaman minuutin tauko. Jos painaa koko työpäivän täysillä ja lepää vasta illalla, on sykli liian pitkä mielelle. Ilta ei tällöin riitä palautumiseen”, Koskela sanoo.

”Työelämässä henkinen kuormittuminen etenee salakavalasti.

Sopivan kuormitustason tunnistaminen on tärkeää

Työn henkinen kuormittavuus tulee monelle yllätyksenä. Lisääntyvään kuormitukseen tottuu ja siksi kuormitus alkaa salakavalasti pikkuhiljaa uuvuttaa työntekijöitä.

Kuormituksen sietokyky on yksilöllistä. Haitallista stressitasoa on vaikea havaita fyysisten merkkien perusteella alkuvaiheessa. Kun fyysisiä oireita alkaa tulla, kuormitus on jatkunut jo aivan liian pitkään.

Moodmetric on kehittänyt kuormitustason mittaamiseen sormuksen, joka mittaa autonomisen hermoston aktiivisuutta ihon sähkönjohtokyvyn perusteella. Sympaattinen hermosto aktivoituu tahdosta riippumattomasti stressitilanteissa, mikä näkyy muutoksina ihon sähkönjohtavuudessa.

”Moodmetric mittaa henkistä kuormittumista ja palautumista. Sähkönjohtavuuden mittaukset ovat erittäin tarkkoja. Aiemmin ihon sähkönjohtavuutta on mitattu laboratorio-olosuhteissa, mutta Moodmetric on kehittänyt tarkan älysormuksen käytettäväksi arkielämässä”, Koskela kertoo.

Mittausteknologian avulla työntekijä voi oppia tunnistamaan itselleen sopivan määrän kuormitusta ja palautumista.

Yhteistyöhön sattuman kautta

Koskelan ja Moodmetricin yhteistyö alkoi sattumalta messuilla tapahtuneen kohtaamisen myötä. Kuunnellessaan Moodmetricin esitystä Koskela oivalsi, että sormuksella voidaan todentaa luotettavasti vaikuttavatko hänen yrityksensä Minduin rentouttavat äänitteet halutulla tavalla.

Minduin palveluihin kuuluvat mielen taukosovellus ja mielen työhyvinvoinnin valmennukset organisaatioille. Taukosovelluksen muutaman minuutin kestoiset äänitteet tarjoavat tauon mielelle jo työpäivän aikana.

”Äänitteiden tekniikat perustuvat mielen omiin mekanismeihin. Ne on suunniteltu siten, että jokainen kuuntelukerta voimistaa vaikutusta. Mieli opetetaan rentoutumaan, joten toistojen myötä rauhoittuminen ja työasioista irrottautuminen sujuu aina vain helpommin”, Koskela kuvailee.

Harjoitusten aikana mieli rauhoittuu ja rentoutuu. Äänitteen lopussa on loppuvirkistys, jonka avulla mieli ohjataan takaisin työn pariin ja työskentelyä voi jatkaa vireänä.

”Haluan työlläni auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin. Yhteistyön myötä Moodmetricin sormukset otettiin meillä käyttöön, ja aloimme testata taukosovelluksen äänitteiden vaikuttavuutta.”

kuva
Sanna Koskela sanoo, että tietotyöskentelyn ei pitäisi olla maraton, mutta valitettavasti työelämässä suositaan tällä hetkellä maratontyöskentelyä. Tauoista tingitään ja työaika maksimoidaan.
KUVA: ENNAGRAPHY

Kuormittuneisuutta selvitetään parin viikon mittausjaksolla

Moodmetric-älysormusten avulla voidaan selvittää organisaatiotasolla, miten kuormittuneita työntekijät ovat sekä mitata tukitoimien, kuten Minduin taukosovelluksen, vaikuttavuutta.

Kuormittuneisuuden selvittämiseksi sormusta käytetään kaksi viikkoa vuorokauden ympäri. Kahden viikon jaksolle mahtuu tyypillisesti sekä stressaavampia että rauhallisempia päiviä. Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa, että kuormittuneisuudesta saadaan muodostettua kokonaiskuva.

”Mikäli ihmisellä on haasteita jaksamisen kanssa, voi mittausjakso olla myös pidempi. Näin voidaan tarkkailla tilanteen kehittymistä ja mahdollisten tukitoimien vaikutusta pidemmällä aikavälillä.”

Pari kertaa vuodessa tehtävien mittausten avulla voi havainnoida, mihin suuntaan kuormitus on kehittymässä.

Toimenpidesuunnitelma mittausten perusteella

Moodmetric-mittauksen yksilölliset tiedot ovat vain työntekijän itsensä käytettävissä. Hän voi halutessaan jakaa ne työterveyshuollolle. Kaikkien työntekijöiden tiedoista on mahdollista koostaa työnantajalle anonyymi ryhmäraportti, jonka perusteella voidaan tehdä toimenpidesuunnitelma.

”Jos työntekijöitä on uupumisvaarassa, niin työpaikalla tulisi reagoida tilanteeseen”, sanoo Koskela.

Organisaatiota ei jätetä yksin pohtimaan ratkaisua tilanteeseen. Minduin asiantuntijapalvelujen avulla voidaan kartoittaa organisaation toimintakulttuuria ja jaksamisen haasteita.

Asiantuntijat suunnittelevat yhteistyössä organisaation kanssa juuri kyseisen työpaikan toimintakulttuuriin ja tarpeisiin sopivia työkaluja, joilla tilannetta voi lähteä ratkomaan. Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voi mitata sopivan ajanjakson jälkeen uusintamittauksella älysormusten avulla.

”Älysormuksia voi hyödyntää myös organisaatiouudistusten tai muiden työnkuvan muutosten yhteydessä. Mittausten avulla voidaan tarkkailla, kuinka uudistukset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin.”

Tuotekehitystyö jatkuu

Viime vuoden lokakuun alussa tehdyn yritysjärjestelyn myötä Koskelasta tuli Moodmetricin toimitusjohtaja ja pääomistaja. Hänen yhtiökumppaninaan toimii tutkimus- ja palvelukehitysjohtaja Henna Salonius.

Älysormusten tuotekehitys pohjautuu Saloniuksen valmisteilla olevaan väitöskirjaan, jossa tutkitaan ihon sähkönjohtavuuden pitkäaikaismittausten mahdollisuuksia. Tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä ihon sähkönjohtavuuden mittauksia ei ole aiemmin tässä laajuudessa pystytty toteuttamaan.

”Käynnistimme viime keväänä tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on tuoda uusi työkalu terveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattilaisten käyttöön. Sovelluksen avulla voidaan tunnistaa stressiperäiset mielenterveyshäiriöt jo varhaisessa vaiheessa”, Koskela kertoo.

Uusi sormus on tulossa markkinoille ensi syksynä. Sormuksen kehitystyössä on huomioitu lääketieteelliset lähtökohdat, jotta se vastaa terveydenhuollon korkeisiin vaatimuksiin. Sormuksella voitaisiin mahdollisesti tunnistaa ja ennaltaehkäistä varhaisessa vaiheessa muun muassa uupumuksen, masennuksen ja ahdistuneisuuden kehittyminen.

kuva
KUVA: KUVATUOTANTO OPA LATVALA

Mielen työhyvinvoinnin kehittäjä

Yrittäjä Sanna Koskelan kiinnostus mielen toimintaan ja vuorovaikutukseen virisi hänen työskennellessään ensimmäisessä ammatissaan viittomakielen tulkkina.

”Työssäni havaitsin, että kehonkieli ja sanaton viestintä ovat todella suuressa roolissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Jotta voisimme ymmärtää muita ihmisiä, on tiedettävä, miten mieli toimii. Mielen toimintaa ymmärtämällä myös omaa toimintaa voi suunnata haluamallaan tavalla kuormittamatta mieltä liikaa”, Koskela sanoo.

Koskela halusi ymmärtää vuorovaikutusta ja mielen toimintaa paremmin, joten hän laajensi osaamistaan opiskelemalla useita erilaisia mielen toimintaa käsitteleviä opintokokonaisuuksia.

”Olen mentaalivalmentaja, ja olen opiskellut muun muassa hypnoosia, mindfulnessia ja NLP:tä eli neurolingvististä ohjelmointia”, Koskela kertoo.

Koskela alkoi koostaa erilaisia mielen hyvinvointia tukevia kokonaisuuksia työelämää varten. Tarve valmennuksiin nousi työelämän kuormittavuudesta.

”On olemassa paljon hyvinvointiohjelmia vapaa-ajalle, mutta työelämä on aivan omanlaisensa kenttä, jossa mielentaitoja on osattava käyttää. Aloin pohtia millaisilla keinoilla mielen hyvinvointia voitaisiin tukea työelämässä.”

”Jos työntekijöitä on uupumisvaarassa, niin työpaikalla tulisi reagoida tilanteeseen.

Rentoutuminen ja keskittyminen tärkeitä taitoja

Mielen rentouttamistaidon merkitys konkretisoitui Koskelalla työelämävalmennuksissa. Koulutukset oli useimmiten ajoitettu iltapäivälle lounaan jälkeen.

”Osallistujat olivat nuukahtaneita aamun työrupeaman ja ruokailun jälkeen, ja heidän keskittymiskykynsä ei ollut paras mahdollinen. Päätin aloittaa koulutukset lyhyellä syvärentoutuksella, jonka jälkeen siirryimme muihin sisältöihin”, Koskela kertoo.

Koulutusten osallistujat kokivat rentoutuksen vaikuttaviksi ja tarpeellisiksi. Rentoutushetket auttoivat pääsemään irti kiireen tunnusta ja väsymyksestä. Eräs osallistuja olisi halunnut äänittää rentoutuksen, jos olisi tiennyt, mitä on tulossa.

”Siitä sain idean ryhtyä tekemään lyhyitä ja tehokkaita äänitteitä, jotka tarjoavat tarvittavan tauon mielelle työpäivän aikana. Tähän tarpeeseen kehitettiin mielen taukosovellus Mindui.”

Minduin valmennuksissa harjoitellaan mielen palautumista sekä työelämässä tarvittavia mentaalitaitoja. Koulutuksia voi hyödyntää myös mielen työhyvinvoinnin johtamistaitojen kehittämisessä.

”Mieli on meidän tärkein työvälineemme, mutta siihen ei anneta käyttö- tai huolto-ohjeita. Mindui on perustettu työelämästän tarpeisiin, jotta mieli voisi hyvin työssä ja vapaalla. Moodmetricin avulla mielen hyvinvointia voi seurata ja reagoida kuormitustasojen kasvuun ennen stressin kroonistumista.”

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 11/2022

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

mainos_878
mainos_888



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »