mainos_892

Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri

Eksyksissä etätyössä, hämillään hybridihommissa? – Työn uusi käsikirjoitus tehdään nyt!

artikkelikuva: Eksyksissä etätyössä, hämillään hybridihommissa? – Työn uusi käsikirjoitus tehdään nyt!

Etätyö tuli Suomeen ryminällä ja jäädäkseen. Mutta vaikka suomalaiset ovat osoittautuneet todellisiksi etätyön erikoisjoukoiksi myös kansainvälisessä vertailussa, on selvää, että ei tämäkään muutos ilman kitkaa tapahdu. Miten organisaatio minimoi harha-askeleet ja nousee siivilleen hybridityön aikakaudella?

Työhyvinvointia tuunaavan Virkisteri Oy:n toimitusjohtaja, perustaja Riikka Ilmivalta ja kehitysjohtaja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo tietävät, että vaikka etätyö on breikannut Suomessa isosti, haasteita riittää edelleen.

”Suomalaiset ovat ottaneet etätyön omakseen ja uppoutuneet siihen – mikä on toki enimmäkseen mahtava juttu. Mutta me ihmiset emme ole koneita ja matkan varrella alkaa kertyä kaikenlaista kognitiivista kuormitusta”, pohtii Riikka Ilmivalta.

Introverttien ihmemaa?

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo toteaa, että tutkimusten valossa etätyötä tekevien työntekijöiden tuottavuus on noussut, mutta tämä ei ole koko kuva tilanteesta.

”Ihmisillä on kotona rauha keskittyä, kun kaikki turha häly jää pois – ja näin saadaan itsenäiset tehtävät kyllä suoritettua tehokkaasti.”

”Mutta miten käy yhteisöllisyyden”, kysyy Boijer-Spoof Heikinheimo.

”Kohtaamiset ovat se sosiaalinen liima, joka pitää tiimin kasassa tiukoissa paikoissa. Sitä voi ja kannattaa vaalia myös Teams-maailmassa. On kuitenkin hyvä tietää, että monet kokonaan virtuaaliset organisaatiotkin järjestävät säännöllisiä kasvokkain tapaamisia, joihin osallistumista velvoitetaan.”

kuva
KUVA: BAZAR KUSTANNUS

Parempaa työelämää, kiitos!

Naiset ovat kirjoittaneet Etätyön hyvinvointioppaan (Bazar, 2022), joka antaa eväät parempaan työelämään kotona ja konttorilla. Tehoduo kysyy, mitkä asiat vaikuttavat eniten yksilön ja tiimin hyvinvointiin – ja miten rakennetaan hybridimalli, joka parhaiten palvelee juuri omaa organisaatiota?

Riikka Ilmivalta toteaa, että kaikki lähtee liikkeelle yhteisten pelisääntöjen laatimisesta. ”Ensinnäkin pitää pohtia, missä tilanteissa etätyö ylipäätään on paras ratkaisu juuri tämän tiimin ja organisaation kannalta”, hän aloittaa.

”Jos etätyö todella on mielekäs vaihtoehto, on tärkeää huomioida myös työhyvinvoinnin näkökulma. Se rakentuu pienistä paloista, joilla kaikilla on merkitystä”, Ilmivalta toteaa, viitaten ergonomian, liikunnan ja ravinnon tapaisiin ”rakennuspalikoihin”.

Huokoisuus auttaa arjen miinakentässä

Sitten tullaankin jo siihen, kuinka oman työn johtaminen arjessa sujuu. Ilmivalta tietää, että kotikonttorin työmyyrillä on hyvin erilaisia haasteita: joku ei meinaa käynnistyä aamulla millään, toinen ei malta pitää taukoja, kolmas venyttää päivää kroonisestit iltaan…

”Yleisesti ottaen etätyöpäivien isoimpia haasteita on huokoisuuden puute. Esimerkiksi liika istuminen jumittaa herkästi koko kehoa ja kaikenlainen arkiaktiivisuus vähenee salakavalasti, jos ei aivan tarkoituksella rakenna päiväänsä taukoja”, toteaa Ilmivalta.

kuva
Virkisteri Oy:n toimitusjohtaja, perustaja Riikka Ilmivalta (vas.) ja kehitysjohtaja Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.
KUVA: UUPI TIRRONEN / BAZAR KUSTANNUS

HR-osastolle nitroja

Työhyvinvoinnin taistelupari tietää, että esihenkilöt ja HR-osastot ovat usein helisemässä näiden asioiden kanssa. Kun työntekijä on pahimmillaan vain pallura tietokoneen ruudulla, ei tunnu luontevalta laulaa ylistyslaulua uniikista yrityskulttuurista. Etätyö voi tappaa elinvoimaisenkin kulttuurin – mutta ei ihan heti eikä ihan helpolla.

”Organisaation hyvinvointiagendan ylläpito on edelleen HR:n tontilla. Hybridimaailmassa siihen on vain keksittävä uusia keinoja vanhojen lisäksi”, Ilmivalta toteaa.

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo ei kadehdi HR-ammattilaisten duunia, koska työn luonne on nyt niin sirpaleista ja kaoottista. ”I feel you, HR-päällikkö”, hän huokaa.

”Yleisesti ottaen etätyöpäiviin tarvitaan lisää huokoisuutta.

Kohti räätälöidympää työhyvinvointia

Boijer-Spoof Heikinheimo muistuttaa, että yritysten ja yksilöiden tarpeet ovat yksilöllisiä, eikä ole tarkoituksenmukaista runnoa läpi samaa työhyvinvoinnin ja jaksamisen kaavaa kaikkialla.

”Voisi ajatella, että etä- ja hybridityön kautta olemme menossa kohti yksilöllisempää hyvinvointia – ja sehän on vain hyvä asia”, hän toteaa.

”Työhyvinvoinnista voisi tulla organisaatioiden uusi, keskeinen KPI (Key Performance Indicator).”

Small talkin kunnianpalautus

Kati Boijer-Spoof Heikinheimo katsoo myös, että homo sapiens on kuitenkin ennen kaikkea laumaeläin ja tarvitsee kohtalotovereita ympärilleen. Teamsissä roikkuessa – päivästä toiseen – yhteyden tunnetta ei aina synny.

”Suomalaiset ovat myös hyvin tehokkaita verkkoympäristössä ja ajattelevat, että ’hoidetaan tää palaveri nyt alta pois’”, hän toteaa.

”Kun mennään suoraan asiaan, se on tietysti ajankäytöllisesti tosi hyvä juttu, mutta silloin jää pois kaikki se jutustelu ja kuulumisten vaihto mikä kuuluisi asiaan normaalin työpäivän aikana konttorilla.”

”Esihenkilöllä ei ole aavistustakaan, että Markku tai Mirkku on uppoamassa.

Ui tai uppoa?

Työhyvinvoinnin apostolien sanoma on, että jos työkykyä uhkaavia haasteita on, etätyössä tilanne alkaa helposti eskaloitua: kivi kengässä hiertää yhä enemmän, yksinäisyys ja muut negatiiviset tunteet valtaavat alaa, haitalliset toimintamallit juurtuvat yhä syvempään. Samaan aikaan esihenkilöllä ei ole aavistustakaan, että Markku tai Mirkku on uppoamassa.

”Esimerkiksi etätyöntekijän työuupumus voi päästä tosi pahaksi, ennen kuin tilanteen vakavuus paljastuu muille”, Boijer- Spoof Heikinheimo tietää.

Kun stressikäyrä katon puhkaisi

Riikka Ilmivalta toteaa, että stressi usein kumuloituu salakavalasti siten, että emme välttämättä tiedosta tiuskivamme kollegoille tai perheenjäsenille.

”Otsalohkossa sijaitseva itsereflektiokyky heikkenee stressin johdosta, emmekä edes ymmärrä käyttäytyvämme tökerösti.”

Ilmivalta toteaa, että hybridimalleja laadittaessa pitäisi miettiä mahdollisimman kattavalla tavalla, miten moiset sudenkuopat vältetään. Suoranuottinen suorittaminen nimittäin nitistää luovuuden ja ilon silloinkin, kun oma mielenterveys ei joudu koetukselle.

Liike on myös mielialalääke

Yksi vinkki on yhteiset jumppatuokiot – vaikka sitten Teamsin välityksellä.

”Työnteon lomaan sijoitetut aktiivisemmat liikuntahetket vaikuttavat kognitiiviseen suorituskykyyn huomattavasti. Tutkimusten valossa olisi saatava lihakset käyttöön aina 30 minuutin välein”, Ilmivalta huomauttaa. ”Kun liikkuu edes muutaman minuutin ajan, vireystilaan ja sen kautta myös työtehoon saadaan välitön hyöty.”

”Kun tauoista tulee automaatio, ollaan jo hyvällä tiellä – ja kansanterveydellinen vaikutus on taattu”, hän lisää.

Kaiken kaikkiaan Boijer-Spoof Heikinheimo ja Ilmivalta haluaisivat ihmisten olevan armollisempia itselleen, niin kotona kuin konttorilla.

”Tarvitaan huokoisempia ja leppoisampia päiviä, jolloin hymy käy huulilla useamman kerran. Pitkällä aikavälillä se lisää myös tehokkuutta: työelämään tulisi suhtautua maratonina, ei spurttiputkena.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Katin työhyvinvointivinkki: Sekä organisaatio että yksilö ovat molemmat sataprosenttisesti vastuussa työhyvinvoinnista. Jos jompikumpi ei tee asian eteen mitään, yhtälön summa on aika lailla nolla. Ihanteellista on, jos molemmat innostuvat edistämään hyvinvointia aktiivisesti!
Riikan työhyvinvointivinkki: Tiesitkö, että aivot ovat terävimmillään liikkuessamme tai heti sen jälkeen? Kannattaa siis nousta ylös ja aktivoitua hetkeksi, jos olo on nuutunut tai tarvitset erityisen skarpin vaihteen päälle vaikeaa tehtävää tai vaikka esitystä varten.

Sattuman satoa

Uudistuminen ja uudet ratkaisut voivat syntyä yllättävien sattumien kautta. Tähän liittyy käsite serendipisyys, jolla tarkoitetaan yksilön kohtaamaa yllättävää, sattuman ja viisauden ohjaamaa hyödyllistä havaintoa, ideaa, tietoa, esinettä tai ilmiötä.

TTL:n vanhempi asiantuntija Minna Toivanen kartoitti serendipisyyskokemuksia eli onnekkaita löytöjä asiantuntijatyössä Suomessa. Toivanen selvitti, missä onnekkaita löytöjä tehdään ja missä määrin ne liittyvät yksilön toimintatapaan, ja missä määrin taas työyhteisön ilmapiiriin (psykologiseen turvallisuuteen) ja organisaatiokulttuuriin.

Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen mukaan asiantuntijoista 54 prosenttia oli kohdannut onnekkaita löytöjä työssään melko tai hyvin usein, naiset miehiä useammin. Lisäksi serendipisyyskokemukset olivat selvästi yhteydessä työn sidoksisuuteen ja sosiaalisen median käyttöön työssä.

Missä ”suloinen sattuma” sitten vaanii? Toivasen tutkimus paljastaa, että onnekkaita löytöjä tehtiin erityisesti työpaikan epämuodollisissa kohtaamisissa. Tutkimus osoitti, että serendipisyyskokemukset ovat vahvasti yhteydessä yksilön uudistavaan toimintatapaan mutta myös psykologiseen turvallisuuteen ja uudistavaan työkulttuuriin.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 11/2022

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

mainos_888
mainos_878



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »