Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Kun malja täyttyy ja yli läikkyy

Kirjoittaja: Saara Remes

Kuva: Paula Nummela

”Se on totinen paikka, kun aikuiset riitelee”, toteaa ensimmäisessä työpaikassaan aloittanut nuori. ”Tätäkö työelämä olikin? Yhteistyö ja toisen työn arvostaminen loistavat poissaolollaan, vaikka rekrypuheissa vannottiin työyhteisön diversiteetin nimeen”.

Työterveyslaitos totesi tuoreessa tutkimuksessaan, että nuorten aikuisten työuupumus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Eikä se kehity hetkessä – ei nuorille eikä vanhemmille. Näyttäytyykö tämä ilmiö työyhteisösovittelijan pöydällä? Kyllä vain!

Jatkuva uudistumisen tarve ja samanaikainen tuloksenteon vaatimus leimaavat työelämäämme. Totta kai se ihmistä kuormittaa. Työelämän vaateet eivät kuitenkaan ole ainoastaan negatiivinen asia. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että tylsistyminen työssä voi olla myös yksi työuupumuksen syy.

Sovittelijan työssäni kohtaan usein konfliktitilanteiden taustalla olevia tylsistymiseen liittyviä turhautuneisuuden tunteita. Ne saattavat näyttäytyä kärsimättömyytenä ja kiukkuna toisia kohtaan. ”Miten pitkään kaikkien muiden pitää joustaa, että joku alkaa hoitaa vihdoinkin hommansa?”

Työ ja sen ihmissuhteet kannattelevat tai syöksevät syövereihin

Pärjäämisen taika piilee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen toteamuksessa (HS 27.2.2023): onnistummeko tasapainoilemaan sekä yksilö- että ryhmätasolla työn kuormittavien ja hyvinvointia edistävien tekijöiden välillä. Entä miten elämäntilanteemme vaikuttaa kuormittuneisuuteen – läikkyvätkö yksityiselämän haasteet monipaikkatyössä helpommin työpaikalle ja päinvastoin? Olemme yllättäen kaikki aivan uusien ilmiöiden äärellä: yksi vaatii lähes 100% etätyöoikeutta ollakseen perheensä tukena, ja toinen tekee ”salaa” töitä kotinsa suojissa jopa yökaudet.

Tämä on ongelmallista paitsi taakkansa alle uupuvalle yksilölle, myös koko työyhteisön dynamiikalle. Sinällään hyvää tarkoittavat salatyöntekijät saavat helposti muut näyttämään huonolta ”huipputuloksia” paukuttavan yksilön rinnalla. Tai kun yhden osalta työtehtävät on hoidettu mitenkuten (huom. väsymyksestä johtuen, ei laiskuudesta!), joutuvat toiset paikkaamaan puutteita. Työyhteisön yhteinen malja alkaa salakavalasti täyttyä, vaikka empatiaa työkaverille vielä riittäisikin. Yliläikkyminen näkyy kyynistymisenä, toisten syyttelynä, uhriutumisena ja pikkuasioista nillittämisenä. Juurisyistä ei haluta puhua, sillä työkaveria ei haluta loukata. Eikä kukaan halua saada ”itsekeskeisen pyrkyrin leimaa”. Tilanne nakertaa nopeasti työyhteisön ilmapiiriä. Lisäksi se luo mehevän kasvupohjan konflikteille, sillä kuormittuneet henkilöt ovat konfliktiherkkiä.

Onneksi ikävilläkin asioilla on toinen puoli. Tutkimusten mukaan elämänkaareen kuuluvissa vaikeuksissa pelastavaksi oljenkorreksi voi yllättävästi muodostua työpaikan hyvät ihmissuhteet ja merkityksellinen työ. Esimerkiksi läheisensä menettänyt voi kokea helpotusta: ”Ei tarvitse surra 24/7, vaan saan keskittyä muuhun edes työpäivän ajan ja jopa nauraa toisten kanssa”.

Mikä sitten ratkaisee, onko meillä tarvittavaa resilienssiä vai ei? Vastaus on yllättävän yksinkertainen: toisistamme välittäminen ja ratkaisujen rakentaminen tilanteen muuttamiseksi. Näin muodostuu yhteisöllistä kyvykkyyttä – ja se on ISO juttu!

Kiinnostaako tietää, miten konflikteja voi ehkäistä ennalta?

Vastaus on yksinkertainen: hyvät työelämätaidot. Kannattaa satsata vähän, että kaikilla organisaatiossa on perustaidot halussa.

ViisasVartti videosarja on kustannustehokas ja keskustelua aktivoiva.

Se on suunniteltu oikeiden sovittelutapausten jälkiviistastamana.

Videot oivalluttavat, mitä tekemällä toisin olisimme voineet vältää koko sopan.

Saara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija ja psykoterapeutti. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän vaikeissa tilanteissa.

Lisätietoa aiheesta: saararemes.fi

Julkaistu: 03/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.