Johtaminen

Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen

Tiina Parikka on sertifioitu LMI johtajuuskehittäjä, inhimillisen johtamisen valmentaja. Verkostoidutaan LinkedIn:ssä!
KUVA: KATRI LEHTOLA / KEKSI AGENCY

Johtamista on muutettava niin, että kulttuuri ruokkii veto- ja pitovoimaa

Yrityksen kannalta pahempaa kuin työhönsä tympääntyneen irtisanoutuminen on se, että tällainen henkilö jää! ”Pitäkää tunkkinne” -asenteella toimiva, kyyninen työntekijä murentaa vähitellen yrityksen toimintamahdollisuuksia sisältäpäin. Se on kuin myrkky, joka näivettää kaikki sen kanssa kosketuksiin joutuvat hitaasti, mutta varmasti.

Vaikka hyvästä johtamisesta ja sen kehittämisen merkityksestä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, on hämmentävää, miten huonosti työyhteisöissä voidaan ja miten moni kokee arvostuksen puutetta. On ymmärrettävä, että ihmiset venyvät tarvittaessa, mutta ”kamelin selkä” katkeaa vain kerran.

Inhimillinen johtaminen on avain toimivan työyhteisön luomiseen. Kaikki työelämätutkimukset osoittavat, että johtajalta odotetaan inhimillistä arvostusta, avoimuutta ja aitoutta. On kyettävä myöntämään omat virheensä ja otettava opiksi. Hyvä johtaja luottaa työntekijöiden osaamiseen, osallistaa vaikuttamaan ja tukee jokaisen kehittymistä. Työyhteisöissä kaivataan merkityksellisyyden kokemusta. Pysymme yhteisössä, jossa koemme tulevamme nähdyiksi ja kuulluiksi, jolloin myös yrityksen tulos paranee.

Työyhteisön toimivuuden parantaminen vaikuttavalla johtamisen kehittämisellä

Johtaminen on enemmän tekoja kuin tietämistä. Koulutuksissa on kuitenkin haasteensa, sillä johtajan arjessa enää pelkkä teoriaosaamisen lisääminen ei tuota odotusten mukaista lisäarvoa käytännön johtamiseen. Yli 60 vuotta tuloksellisesti, globaalisti toimineen LMI:n metodeilla (Leadership Management International), johtamisen kehittämisohjelmilla oppimiskäyrä saadaan väistämättä nousuun. Perinteisten koulutusten jälkeen johtaja palaa usein pian vanhaan tapaan suorittaa arkea. Johtajan on vaikea hahmottaa kiireen keskellä, mitä opittu teoria tarkoittaa hänen omassa arjessaan. Paras hyötysuhde panostuksille saadaankin johtoa yksilöllisesti valmentamalla. On päästävä puuttumaan yksilön omiin arjen haasteisiin, jolloin kehittämisestä tulee investointi kuluerän sijaan. Luodaan yhdessä päämäärät ja toteutetaan suunnitelma yhdessä valmentajan kanssa.

Kun haluat kehittyä johtajana, sinun ei tarvitse tietää, mihin kaikkeen valmennuksessa pitäisi perehtyä. Me LMI:n johtamisen ja sen kehittämisen ammattilaiset tiedämme! Siksi meillä on valmis runko johtamisen ydinosaamisen harjoittamiseen ja yhdessä viemme työkaluillamme ne konkreettisiksi teoiksi ja muutoksiksi sinun arjessasi!

Ota yhteyttä!

tiina.parikka@lmi.fi

Monipuolisia referenssejä löydät osoitteesta: www.lmi.fi

Julkaistu: 04/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.

Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.