mainos_1045

Hyvinvointi

Valjasta stressi voimavaraksi

artikkelikuva: Valjasta stressi voimavaraksi

Stressin voi kääntää voimavaraksi omaa suhtautumistapaa muuttamalla, jolloin stressin haitallisten vaikutusten kokeminen vähenee. Stressin näkeminen vahvistavana auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta ja kehittämään uusia ratkaisumalleja ja toimintatapoja.

Stressistä puhuttaessa nostetaan esiin useimmiten stressin kielteiset vaikutukset ja pohditaan keinoja stressin välttämiseen. Tämän päivän työelämä muuttuu jatkuvasti ja työssä koetaan painetta, joten stressin välttäminen ei useinkaan ole mahdollista.

”Stressiä on tutkittu todella paljon, ja stressillä voi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia. Stressin kokemisessa on kuitenkin toinenkin puoli, joka tukee ihmisenä kasvamista ja kehittymistä”, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka.

Sokka on Neuropsykologipalvelu Atenta Oy:n perustaja ja omistaja, ja hänen erikoisosaamistaan ovat muun muassa työssä kuormittumiseen liittyvät kysymykset ja stressinsäätely. Hän tutki vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassaan, kuinka työuupumus vaikuttaa aivojen toimintaan ja kognitiiviseen suoriutumiseen.

”Työuupuminen on valtava henkilökohtainen kriisi, joka pakottaa tarkastelemaan asioiden tärkeysjärjestystä. Stressi ja uupuminen voivat johtaa myönteisiin muutoksiin elämässä, jolloin positiivinen muutos tapahtuu stressin ansiosta, ei stressistä huolimatta”, Sokka kuvailee.

”Työuupuminen on valtava henkilökohtainen kriisi.

Stressiä voi tarkastella erilaisten linssien läpi

Väitöstutkimuksessaan Sokka havaitsi, että osa ihmisistä uupuu stressin vuoksi, mutta osa ei. Terveydenhuoltoalan ammattilaisena hän on tottunut ajattelemaan stressiä pahana ja vältettävänä asiana, mutta koko totuus ei tuntunut vielä auenneen.

”Väitökseni jälkeen minulle jäi tunne, että työuupumuksessa ja stressin kokemisessa on jotain, jota emme vielä täysin ymmärrä. Lisäksi vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän kokemusten välillä tuntui kärjistetyltä”, Sokka kertoo.


Neuropsykologipalvelu Atenta Oy:n perustaja ja omistaja Laura Sokka sanoo, että jos stressin aiheesta yrittää pyristellä eroon, tekee itselleen karhunpalveluksen. Vain asiat, joista välittää, aiheuttavat stressiä. Jos elämästään yrittää karsia kaiken stressaavaan, tulee samalla karsineeksi itselle tärkeitä asioita.
KUVA: LARI JÄRNEFELT / FELT FOTOGRAFI

Sokka alkoi etsiä lisää tietoa stressistä ja tutustui laajasti uusimpiin alalla tehtyihin tutkimuksiin. Viimeisten 10 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että stressin tulkitseminen pelkästään pahana on liian yksioikoista.

Oleellista on ymmärtää, että stressistä voi olla sekä haittaa että hyötyä, ja kysymys kuuluu, mikä tekisi hyödyistä todennäköisempiä kuin haitoista. Vastaus ei aina löydy stressin kestosta, vaan suhtautumistavoista.

”Tutkimuskirjallisuudesta löysin palapelistä puuttuvan palan. Ihmisiltä on pitkään kysytty, kuinka paljon he kokevat stressiä, mutta heiltä ei kysytä, miten he siitä ajattelevat. Työuupuneiden suhtautumista stressiin ei ole tutkittu tietääkseni lainkaan. Heiltä ei ole kysytty, millaisten linssien läpi he katselevat painetta ja epävarmuutta. Oman suhtautumistavan vaikutuksen sisäistäminen oli minulle käänteentekevä oivallus.”

Linsseillä Sokka viittaa ajattelutapoihin, jotka ovat ikään kuin mielen oletusasetuksia siitä, miten asioihin suhtaudutaan ja mitä odotuksia ihmisillä on.

Stressin aiheuttamat vaikutukset ovat osin kytköksissä siihen, miten ihminen suhtautuu stressiin ja stressaavaan tilanteeseen. Jos huomio kiinnittyy vain stressin aiheuttajiin, yksi keskeinen palapelin palanen jää puuttumaan.

”Stressistä voi olla sekä haittaa että hyötyä.

Suhtautumistapa ohjaa havainnointia

Kun oppii suhtautumaan stressiin hieman myönteisemmin ja vahvistavana, se avaa ovet kasvuun ja kehitykseen, jolloin työssä, työyhteisössä ja laajemmin koko yhteiskunnassa voidaan toimia vastuullisesti ja kestävästi myös paineen alla ja samalla pienennetään uupumisriskiä.

”Jos stressin näkee vain haitallisena, kiinnittää stressaavassa tilanteessa huomiota kielteisiin kokemuksiin. Kehollisia reaktioita, kuten rinnan puristusta, sykkeen nousua ja käsien hikoamista, tulkitaan silloin vaaran tai uhan merkkinä. Samalla ihminen alkaa poimia myös muiden käytöksestä omaa ennakko-oletusta tukevia asioita”, Sokka kuvailee.

Stressiin kielteisesti suhtautuva ihminen pyrkii pääsemään eroon ikävistä tunteista mahdollisimman nopeasti ja tilanne saattaa jäädä kokonaan tai osittain ratkaisematta. Epäonnistumisen pelko saattaa lannistaa, ja pettymyksiä ei osata käsitellä.

Mikäli stressiin suhtautuu voimavarasuuntaisesti, kiinnittyy huomio kehollisten reaktioiden suoritusta parantavaan luonteeseen.

”Silloin ihminen hyväksyy sen, että stressaava tilanne on todellinen ja tapahtunut. Pelissä on jotain sellaista, josta itse välittää. Samalla kehon reaktiot tulkitaankin kehon tavaksi auttaa selviytymään tilanteesta. Kun tilannetta ei tulkita vaarallisena, aletaan poimia ympäristöstä ja muiden ihmisten käyttäytymisestä selviytymistä tukevia merkkejä”, kertoo Sokka.

Voimavarasuuntautunut luottaa selviytymiseensä

Myönteinen suhtautuminen auttaa suuntaamaan motivaatiota siten, että vaikeaan tilanteeseen uskaltaa mennä. Ihminen hyväksyy ikävän tunnetilan ja luottaa paremmin omaan selviytymiseensä.

”Suhtautumistavan muutos ei sinänsä vähennä stressin määrää, mutta ihminen kykenee käsittelemään koettua stressiä paremmin. Tällöin kärsitään myös vähemmän muista stressioireista, kuten lihasjännityksestä, päänsärystä ja unenlaadun heikkenemisestä”, Sokka sanoo.

Suhtautumistapa muuttaa myös fysiologisia reaktioita. Tutkimuksissa on havaittu, että stressaavassa tilanteessa kortisolitasot kohoavat. Kun ihminen näkee stressin voimavarana, kortisolitoiminta on kohtuullisempaa ja palautuu paremmin.

”Ajattelutavan muutos käynnistää lumipalloilmiön hyvään suuntaan. Fyysiset stressioireet vähenevät ja ihminen suoriutuu käsillä olevista tehtävistä paremmin”, Sokka sanoo.

”Ajattelutavan muutos käynnistää lumipalloilmiön hyvään suuntaan.

Oman suhtautumistavan voi valita tietoisesti

Ihmisen suhtautumistavan perusta muodostuu erilaisten elämänkokemusten myötä. Lapsuuden kasvuympäristö ja omien vanhempien antama esimerkki luovat pohjan sille, miten stressi koetaan.

Kulttuuri, media ja sosiaalinen media ohjaavat ajattelu- ja suhtautumistapoja. Lisäksi ajattelutapaan vaikuttavat itselle tärkeiden ihmisten, kuten läheisen työkaverin, esihenkilön, opettajan tai valmentajan, antama esimerkki.

”Näiden lisäksi omalla tietoisella valinnalla voi vaikuttaa kokemusmaailmaansa todella paljon. Unohdamme herkästi, että jokaisella on valtavasti mahdollisuuksia ja kykyä ajatella itse ja tehdä omia valintoja”, Sokka toteaa.

Kolmen askeleen lähestymistapa

Stanfordin yliopistossa on kehitetty kolmen askeleen lähestymistapa suhtautumistavan muuttamiseksi. Ensimmäisenä askeleena on tunnistaminen, toisena vastaan ottaminen ja kolmantena hyödyntäminen.

”Ensimmäiseksi stressin aihe on tunnistettava. Mikä konkreettinen asia aiheuttaa stressiä juuri tällä hetkellä? Kun stressaavalle asialle annetaan nimi, sitä voidaan käsitellä tietoisesti sen sijaan, että oltaisiin tunnistamattoman tunnereaktion vallassa”, Sokka kuvailee.

Seuraavaksi stressi otetaan vastaan ja hyväksytään. Stressaavan asian myönnetään olevan vaikea, ja samalla hyväksytään, että asia on tapahtunut. Hyväksyminen on selkeä askel suhtautumistavan muuttamiseen, sillä perinteisesti stressiä on ohjattu vähentämään ja välttämään.

”Jos stressin aiheesta yrittää pyristellä eroon, tekee itselleen karhunpalveluksen. Vain asiat, joista välittää, aiheuttavat stressiä. Jos elämästään yrittää karsia kaiken stressaavaan, tulee samalla karsineeksi itselle tärkeitä asioita”, Sokka huomauttaa.

Sokka pohtii, voisiko kehotuksen olla stressaamatta kääntää toisin päin: on lupa kokea stressiä, on lupa stressata. Stressin aiheuttajaa ei välttämättä voi poistaa, joten perinteinen kehotus stressin välttämiseen tai vähentämiseen voi aiheuttaa vain lisää stressiä.

”Hyväksymisen jälkeen stressiä aletaan käyttää hyödyksi. Miten voisin kanavoida kokemani stressin siten, että siitä olisi hyötyä itselleni, työyhteisölle, tiimilleni, alaisilleni tai koko organisaatiolle?”

”Ensimmäiseksi stressin aihe on tunnistettava.

Selviydy stressin avulla

Stressi on pohjimmiltaan selviytymiskeino, joka voi parantaa keskittymistä, antaa energiaa ja auttaa käsittelemään tietoa nopeammin. Tietoisesti valitsemalla stressin avulla voi saavuttaa tavoitteensa ja parantaa omaa suorituskykyään.

”Jos stressi osataan ottaa vastaan yksin ja yhdessä, saadaan käyttöön tarvittavia kognitiivisia kykyjä. Stressin hyväksyminen tuo työyhteisöön viisasta päätöksentekokykyä, joustavan tavan ajatella, kykyä yhteistyöhön ja taitoa luovia vaikeissa tilanteissa”, sanoo Sokka.

Organisaatiotasolla henkilöstön suhtautumistavan muutos parantaa työhyvinvointia ja työkykyä sekä auttaa toimimaan kestävällä ja vastuullisella tavalla myös paineen alla.

Jokaisen työyhteisön jäsenen suhtautumis- ja toimintatavat vaikuttavat omalta osaltaan työpaikan kulttuuriin. Erityisesti johdon ja esihenkilöiden suhtautuminen heijastuu koko työyhteisöön.

”Kun työyhteisössä opetellaan stressaamaan viisaammin, vaikeudet voivat kasvattaa ja viedä eteenpäin sekä yksilöitä että koko työyhteisöä.”

Suhtautumistavan ja työpaikan kulttuurin kehittämiseen voimavarakeskeiseksi on tarjolla asiantuntijapalveluita ja valmennuksia.

Neuropsykologipalvelu Atentan koulutuksissa ja asiantuntijaluennoilla ravistellaan syvään juurtuneita käsityksiä stressistä ja tarjotaan tutkimuksiin perustuvia, käytännönläheisiä työkaluja stressin hyödyntämiseen johtamisessa ja asiantuntijatyössä.

”Parhaimmillaan valmentaja kulkee HR-ammattilaisten ja johdon rinnalla tukemassa kaikkia työyhteisön jäseniä siten, että stressi ei estä toimintaa, vaan tukee sekä organisaation että henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista”, lisää Sokka.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 08/2023

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 1/2024

HR viesti
mainos_1042
mainos_1031



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »