Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Työympäristö (toimitilat)
Yrityskulttuuri

Työympäristön kehittäminen on jatkuva prosessi

”Toimistotiloja suunniteltaessa voi ammentaa parhaita oppeja kahviloista, liiketiloista tai hotelleista. Asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja voidaan soveltaa työntekijäkokemukseen ja luoda viihtyisämpiä ja elämyksellisempiä työympäristöjä”, sanoo Raklin toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring. Kuva: Rakli Ry

Työympäristöjen kehittyminen kohti monipaikkaisuutta alkoi jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemian myötä muutoksen vauhti kiihtyi. Hybridityö on muuttanut työn tekemisen tapoja ja vähentänyt toimistotilojen tarvetta.

”Resurssiviisauden näkökulmasta tiloja ei kannata pitää puolityhjinä. Keskeistä on kehittää ja johtaa työympäristöjä ja toimintakulttuuria pitkällä aikajänteellä, jotta tiloja ja muita resursseja käytetään tehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Raklin toimitilat-toimialan johtaja Mikko Östring.

Tilojen käyttöasteen sijasta Östring haluaa kiinnittää organisaatioiden huomion siihen, miten työtä voi parhaiten tehdä tuloksellisesti ja paikkariippumattomasti. Toimistopakon sijasta organisaatiossa tulee yhdessä pohtia, miten työ tehdään hyvin ja mitä se tarkoittaa yhdessäolon osalta.

”Organisaatiokulttuuri ja työtavat kehittyvät jatkuvasti. Jos aiempi työympäristö on suunniteltu teollisen ajan työrutiinien mukaisesti, on sitä kehitettävä vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin”, Östring sanoo.

Työympäristöjohtamisella tuetaan organisaation ydintoimintaa ja vaikutetaan työntekijöiden hyvinvointiin. Paras lopputulos saavutetaan, kun kehittämistä tehdään laaja-alaisesti yhteistyössä kaikkien organisaatiotasojen kanssa ylimmästä johdosta henkilöstöön.

Työntekijäkokemuksen merkitys kasvaa

Tilojen käyttöaste ei yksin kerro koko totuutta, vaan lisäksi tarvitaan laadullista tietoa siitä, miten tiloja käytetään ja koetaanko tilat toimiviksi.

”Palautetta kannattaa kerätä eri tavoin ja pureutua sen avulla ongelmakohtiin.”

Hybridityössä toimitilojen rooli korostuu kohtaamisten mahdollistamisessa ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Parhainkaan tila ei yksinään luo kohtaamisia, vaan kohtaamiset on tuotava osaksi työskentelyä johtamisen ja työkäytäntöjen kautta.

”Fyysisen työympäristön lisäksi vuorovaikutusta ja kohtaamisia tulee kehittää kokonaisvaltaisesti eri kanavissa”, Östring sanoo.

Jos tilaa tuntuu olevan liikaa, ei kannata supistaa tiloja harkitsemattomasti kustannussäästöt edellä. Myös liian suuri käyttöaste tuottaa kielteisen työntekijäkokemuksen.

Tilojen kautta voidaan parantaa työntekijäkokemusta muun muassa äänimaisemalla, valaistuksella, sisäilmalla, lämpötilalla, värimaailmalla ja palveluilla. Tuottavan työskentelyn mahdollistamiseksi on tärkeää tarjota työskentelyyn laajasti erilaisia tiloja ja teemoitettavia tunnelmia: hiljaisia tiloja, kokous- ja vetäytymistiloja, rennomman vuorovaikutuksen tiloja, ideointi- ja innovaatiotiloja sekä hyvinvointia ja palautumista tukevia tiloja. Tilan elementeillä tulisi ehkäistä tarpeettomia keskeytyksiä ja stressitekijöitä.

Erityisesti muunneltavuus ja monikäyttöisyys korostuvat hybridityöympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi modulaariset ja liikuteltavat tilaratkaisut.

Rennommissa tiloissa kodinomaisuus on ollut nousevana trendinä. Olohuonetta muistuttavat kohtaamiskahvilat sopivat sekä työskentelyyn että tauon viettämiseen.

”Toimistotiloja suunniteltaessa voi ammentaa parhaita oppeja kahviloista, liiketiloista tai hotelleista. Asiakaskokemusta parantavia ratkaisuja voidaan soveltaa työntekijäkokemukseen ja luoda viihtyisämpiä ja elämyksellisempiä työympäristöjä”, Östring lisää.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 10/2023

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.