Yrityskulttuuri

Työsuhdeauto Euroopan road tripille? Muista nämä asiat ennen matkaan lähtöä

Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.

Yritysautoilukumppani Drivalia Lease Finlandin asiakaspalvelu saa vuosittain keväisin toistuvan kysymyksen: saako työsuhdeauton viedä ulkomaille? Vastaus on kyllä, kertoo Development Manager Sanna Murtonen – kunhan työnantajan autopolitiikka ei sitä erikseen kiellä

”Työsuhdeauto on työntekijälle annettu etu, joka on yleensä voimassa myös lomalla. Työnantaja voi kuitenkin rajoittaa esimerkiksi polttoainekulujen tai ulkomailla ajamisen korvattavuutta”, Murtonen sanoo.

Kuljettajan vastuulla on huolehtia siitä, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat mukana ja auton kunto sekä katsastus ovat voimassa. Keskeisin dokumentti on rekisteriotteen tekninen osa, johon kuljettaja on merkitty auton toiseksi haltijaksi. Ilman sitä autoa ei voi viedä edes Ahvenanmaalle.

”Teknisen osan voi tilata vain auton omistaja eli leasingyhtiö. Meiltä se on maksutonta, mutta pyyntö tulee tehdä hyvissä ajoin”, Murtonen muistuttaa.

Myös niin sanotut tuotantoautot voivat tarvita erillisen maastavientiluvan, jossa nimetään, kuka ajoneuvoa saa ulkomailla käyttää. Lisäksi tarvitaan työnantajan lupa.

Dokumenttien tulee olla paperisina mukana autossa. EU- ja ETA-maissa tekninen osa yleensä riittää, mutta erityisesti EU:n ulkopuolelle matkustettaessa mukaan tarvitaan myös Green Card ja maastavientilupa.

”On tärkeää tarkistaa aina kohdemaan vaatimukset ennen matkaa. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita myös lisävakuutuksia, esimerkiksi jos reitti kulkee kriisialueiden kautta”, Murtonen sanoo.

Näillä ohjeilla työsuhdeautoilija voi huoletta suunnata kesäseikkailuun – myös maanteitse.

Julkaistu: 04/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu ja henkinen kuormitus kasvaa, myös työntekijän sitoutuminen alkaa horjua. Tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet työntekijöistä olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos henkisestä hyvinvoinnista ei huolehdita. Yksi ratkaisu on tuoda mielen valmennus osaksi työpaikan arkea matalalla kynnyksellä ja yksilöllisesti.

Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).

”Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia”, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.

Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.