Yrityskulttuuri

Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano jakaa mielipiteitä

Riittääkö hallituksen esitys edistämään tasa-arvoa?

Hallitus on antanut esityksensä EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi. Esitys on herättänyt laajaa keskustelua ja eriäviä näkemyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut luonnoksen, jonka pohjalta direktiiviä sovelletaan Suomessa. Työryhmän mietintöön jätettiin kuitenkin useita eriäviä mielipiteitä.

STTK: Lakiuudistus jää puolitiehen

STTK jätti eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen. STTK:n juristi Ville Kirvesniemi pitää uudistusta riittämättömänä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistämiseksi.

”Uudistus ei esitetyillä muutoksilla edistä sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen ja mahdollista”, Kirvesniemi sanoo.

Hänen mukaansa minimitäytäntöönpano johtaa siihen, että direktiivin säännöksistä tulee epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Erityisen ongelmallista on samanarvoisen työn määritelmän hajanaisuus.

”Hyvää on se, että jatkossa samanarvoinen työ määriteltäisiin tasa-arvolaissa. Huonoa on, että vain osa määritelmästä säädettäisiin laissa ja loput kuvattaisiin lain perusteluissa. Direktiivin tehokas täytäntöönpano edellyttää saman ja samanarvoisen työn määrittelemistä kokonaisuudessaan tasa-arvolaissa”, Kirvesniemi korostaa.

Työnantajien kritiikki: Lisää byrokratiaa ja tulkintaongelmia

Myös työnantajajärjestöt kritisoivat esitystä. Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos jättivät eriävän mielipiteen. Ne katsovat, että uusi sääntely lisää työnantajien hallinnollista taakkaa ja voi aiheuttaa tulkintaongelmia.

Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyyppä pitää esitystä riittämättömänä.

”Nyt olisi ollut oiva tilaisuus tehdä palkkaläpinäkyvyyden kannalta merkittäviä parannuksia, mutta on keskitytty vain siihen, että määräysten minimivaatimukset täyttyvät”, Hyyppä sanoo.

Työmarkkina-asiantuntija Rytkönen-Sandberg puolestaan varoittaa, että sääntelyn epämääräisyys voi johtaa ongelmiin yrityksissä, joissa noudatetaan useampaa työehtosopimusta.

”Mietinnön mukainen sääntely voi johtaa erittäin haastaviin ja tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, erityisesti yrityksissä, joissa noudatetaan useampaa työehtosopimusta”, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Uhkasakko ja oikeusturva – tehottomat seuraamukset?

Sekä STTK että työnantajajärjestöt kritisoivat esityksen seuraamuksia, joita ne pitävät tehottomina. Kirvesniemen mukaan uhkasakon määrääminen on niin monimutkainen prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi.

”Uhkasakon määrääminen olisi yksittäisen työntekijän ja -hakijan kannalta niin monimutkainen ja pitkä prosessi, että se voi muodostua oikeusturvan esteeksi. Uhkasakon varoittava vaikutus jäisi käytännössä olemattomaksi”, Kirvesniemi toteaa.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen esitys on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2025 ja tulla voimaan toukokuussa 2026. Laki koskee kaikkia toimialoja ja sektoreita, ja sen tavoitteena on lisätä palkkatasa-arvoa ja työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia.

Keskustelu jatkuu kuitenkin vilkkaana. Työnantajat pelkäävät lisääntyvää byrokratiaa ja tulkintaongelmia, kun taas työntekijäjärjestöt katsovat, että palkkatasa-arvoa edistävät mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 05/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Lifted Oy:n tuore tutkimus paljasti, että Suomessa toimivien johtoryhmien työskentelyssä on merkittäviä kehityskohteita. Tutkimukseen osallistui noin 200 johtoryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä toimivaa henkilöä, ja sen tulokset tarjoavat kattavan kuvan johtoryhmien haasteista.

Työelämä on muuttunut, eikä muutoskoulua käydä enää luokkahuoneessa vaan keskellä pyörremyrskyä. Kun markkinat heilahtelevat, teknologia paukuttaa portteja ja maailmantilanne muistuttaa usein shakkinappuloiden uudelleenasettelua, organisaatioiden kilpailuetu ei enää lepää excel-osaajien harteilla vaan niiden, jotka osaavat hengittää syvään ja vetää muut mukaansa.

Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.

Perehdytys on kriittinen vaihe työntekijäkokemuksen rakentamisessa – mutta sen vaikutus ulottuu paljon ensivaikutelmaa pidemmälle. Uusi työntekijä ei arvioi uutta työpaikkaansa vain ensimmäisten päivien perusteella, vaan sen mukaan, miten hänet otetaan vastaan, mitä hänelle kerrotaan, ketä hän kohtaa ja milloin hänet kohdataan. Hailey HR:llä perehdytys nähdään jatkuvana suhteena, joka alkaa jo ennen työsopimuksen voimaanastumista ja jatkuu kauas työsuhteen alkuvaiheen yli. Kun perehdytys on integroitu osaksi arjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, se ei ainoastaan nopeuta työn aloitusta, vaan se vahvistaa koko organisaation kulttuurista eheyttä.

Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.

Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu ja henkinen kuormitus kasvaa, myös työntekijän sitoutuminen alkaa horjua. Tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet työntekijöistä olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos henkisestä hyvinvoinnista ei huolehdita. Yksi ratkaisu on tuoda mielen valmennus osaksi työpaikan arkea matalalla kynnyksellä ja yksilöllisesti.

Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.