Tiimit
Yrityskulttuuri

Tulos ja työhyvinvointi alkavat aivoista ja mielestä

Mieli puhuu – ja tulos muuttuu

Kirjoittaja: Catharina Kallio / Workingmymindin perustaja

artikkelikuva: Tulos ja työhyvinvointi alkavat aivoista ja mielestä

”Inhoan raportin kirjoittamista, taasko se pitäisi aikaansaada. Tulen istumaan tässä kaksi tuntia ja puolet ajasta menee siihen, että aivot on solmussa. Olisi kyllä parempaakin tekemistä. Ahdistaa, ärsyttää, menen hetkeksi mutisemaan tästä Lasselle”, sanoo mieli.

”Ai niin, nyt olisi aika tarttua siihen raporttiin. Okei, eipäs anneta noiden hankalien ajatusten tällä kertaa edes tulla esiin. Raportilla autan lukijaa, koska hän tulee saamaan arvokasta tietoa oman päätöksenteon tueksi. Sitä paitsi harjoittelemalla minusta tulee joka kerta parempi kirjoittaja. Otanpa kupin teetä ja alan kirjoittamaan”, sanoo sama mieli.

Kaksi esimerkkiä samasta tilanteesta ja eri lopputuloksesta. Ensimmäinen aikaansaa tehtävän siirtämistä ja ikävän olotilan viemistä myös kollegalle. Toinen lisää motivaatiota ja innostusta, luottoa omaan tekemiseen ja aikaansaamiseen.

Tämä yksinkertainen esimerkki kertoo siitä, miten ajattelulla voi vaikuttaa paitsi omaan, niin myös epäsuorasti muiden aikaansaamiseen ja hyvinvointiin. Koska ajatus johtaa tunteeseen, tunne toimintaan ja toiminta tuo meille tuloksen.

Työhyvinvointi ei synny pelkistä rakenteista

Työhyvinvointia rakennetaan monesta suunnasta ja eri palasista. Tyypillisesti katse suuntaa yritykseen, eli johtoon ja esihenkilöihin.

Keskiössä ovat yrityksen arvot sekä kulttuuri, mihin voidaan linkittää esimerkiksi tiedonkulku, vuorovaikutustyylit, kommunikaatio ja ilmapiiri.

Näitä voidaan määritellä ja kehittää, eli tietoisesti päättää, mitä halutaan ja mitä ei haluta tai sallita. Nämä asiat monesti näkee tai kokee vieraillessa yrityksessä, ja ne saavat usein myös kritiikkiä.

Työhyvinvointi liitetään myös yksilöön. Ymmärretään, että väsynyt, kuntoaan vähemmän ylläpitävä, huonosti ravittu ja kuormittunut yksilö paitsi voi huonosti, myös aikaansaa vähemmän. Puhutaan unen merkityksestä, palautumisen tärkeydestä, tauoista ja liikkumisesta. Kaikki tärkeitä elementtejä sekä yksilölle että yritykselle.

Aivot ja mieli – työkalut, jotka unohtuvat

Aivojen ja mielen vaikutus tuloksen aikaansaamiseen ja työhyvinvointiin sivutetaan herkästi ”pehmeänä höpöhöpö-asiana”. Totuus on kuitenkin jotain aivan muuta.

"Istuin kerran kokouksessa hallituksen sihteerinä. Yksi osallistuja totesi isoon ääneen: ei tästä tule p***aakaan. Muut osallistujat eivät uskaltaneet sanoa vastaan, mikä tarkoitti, että tämä asenne jäi kokouksen tunnelmaksi. Siitä sitten lähdettiin miettimään organisaation tulevaisuutta. Voin sanoa, ettei ollut hedelmällistä."

Tässä tilanteessa yhden henkilön ääneen sanottu ajatus, mistä ikinä johtuikaan, vaikutti koko palaverin lopputulokseen sekä hallituksen työskentelyyn. Lisäksi sillä oli pitkälle meneviä vaikutuksia myös omaan työhöni, työhyvinvointiin, motivaatioon ja turvallisuuden tunteeseen.

Ei ole yhdentekevää, uskooko johtaja onnistumiseen vai viljeleekö hän epäonnistumisen ja pelon ajatuksia.

Ajattelun vaikutus tiimiin ja tulokseen

”Mä en ymmärrä miksi Janne ja Liisa ei saa aikaiseksi sitä, mitä heidän pitäisi. Aikaa menee ihan vääriin asioihin ja sanovat vielä olevansa liian kuormittuneita. Asiasta on puhuttu mutta muutosta ei tapahdu”, sanoi eräs esihenkilö.

Ongelmaksi on muodostunut tiimiläisten työhyvinvoinnin madaltuminen ja tuloksen puuttuminen, mikä stressaa esihenkilöä. Tässä tilanteessa esihenkilön kanssa pysähdyttiin coachingissa miettimään hänen omaa toimintaansa – eli omia ajatuksia ja aivojen toimintaa.

Ensinnäkin häneltä oli jäänyt huomaamatta, miten hänen oma sekava johtamistapansa aiheutti tiimiläisille priorisoinnin vaikeuksia. Mikä puolestaan lisäsi heidän kuormittumisen tunnetta. Esihenkilö myös peilasi liikaa itseään. Hän ei nähnyt tiimiläisiä yksilöinä, vaan yritti pakottaa heille omaa lähestymistään tavoitteisiin.

Ottamalla erilaisia menetelmiä ja keinoja käyttöönsä hän pystyi tarttumaan sekä tuloksen että hyvinvoinnin johtamiseen. Kaikki alkoi kuitenkin siitä, että hän ymmärsi ja kehitti omaa mieltään.

Aivot ja mieli – tietotyöläisen tärkeimmät työkalut

Tietotyöläisinä aivot- ja mieli yhdistelmä on meidän tärkein työkalumme.

Viime vuosien tutkimus on tuonut meille huomattavan määrän uutta tietoa, silti tätä ei hyödynnetä arjessa. Tiesitkö, että aivot työstävät noin 70 000 ajatusta vuorokaudessa – ja suurin osa näistä ovat toistuvia?

Tiedämme myös, että aivot ovat plastiset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä enemmän toistat jotain, sitä tutummaksi ja automatisoidummaksi se muodostuu. Tämä koskee myös ajatuksia. (Vertaa alussa olevaan esimerkkiin.)

Aivot etsivät sitä tietoa, mitä niiltä pyydetään. Jos esihenkilö ajattelee, että tiimiläiset eivät ota tarpeeksi vastuuta, hänen aivonsa etsivät tietoa, joka tukee tätä ajatusta. Mikä saattaa johtaa esimerkiksi tiukempaan ohjeistukseen (mikromanageeraus) tai turhautumiseen.

Esihenkilö, joka ymmärtää aivojen ja mielen merkityksen, huomaa, että tämä ajatus ei välttämättä ole totta. Näin hän voi alkaa pohtia, mitä tiimi tarvitsee onnistuakseen ja voidakseen hyvin. Muuttamalla ajatteluaan esihenkilö tukee nyt tiimin onnistumista ja työhyvinvointia paremmin.

Ajattelu vaikuttaa hyvinvointiin ja tulokseen

Kuten alkuesimerkissä todettiin: se, miten ajattelemme, vaikuttaa suoraan siihen, miten asiat koemme – mikä puolestaan vaikuttaa toimintaamme.

Kelly McGonigalin tutkimusten mukaan on suuri merkitys sillä, miten suhtaudumme esimerkiksi stressiin. Jos uskomme stressin olevan vahingollista, tämä vaikuttaa siihen, miten keho reagoi. Sama pätee toisinpäin!

Oman mielen ymmärtäminen tarkoittaa, että opimme haastamaan ajatuksiamme – myös niitä, joita pidämme kiistattomina totuuksina, mutta jotka ovatkin omia tulkintoja tilanteista ja ihmisistä. (Vertaapa jälleen alun esimerkkiin.)

Mistä työhyvinvointi ja tulos todella alkavat?

Työhyvinvointi on monen asian summa. On olemassa yrityksen vastuulla olevia rakenteita ja toimintamalleja, jotka tulee olla kunnossa ja joita pitää tukea sekä kehittää. Yksilön oman hyvinvoinnin johtaminen on sekin kiistattoman tärkeää niin tuloksen kuin hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ja sitten meillä on nämä tietotyöläisen tärkeimmät työkalut: aivot ja mieli. Näitä meidän on opittava ymmärtämään ja hyödyntämään paremmin. Aivoja ja mieltä on kehitettävä ja niistä on pidettävä huolta myös työaikana, jos haluamme rakentaa menestyviä yrityksiä ja hyvinvoivia yksilöitä.

Kun aivoja ja mieltä ymmärretään ja voidaan hyödyntää paremmin, pystytään olemaan luovia, tekemään parempia valintoja ja päätöksiä sekä aikaansaamaan parempaa tulosta. Kykenemme palautumaan nopeammin, keskittymään paremmin ja suhtautumaan haastaviin tilanteisiin rakentavammin.

Organisaatio koostuu ihmisistä, joiden tärkein työkalu on aivot ja mieli. Yrityksissä osataan jo hyvin johtaa asioita – olisiko nyt aika alkaa kiinnittää huomiota siihen potentiaaliin, mitä ihmisissä on, keskittymällä ja kehittämällä heidän ajattelunsa ja mielensä toimintaan?

Hyödynnetään ja valjastetaan työkalua, jonka avulla luodaan tilaa uusille ratkaisuille, paremmalle yhteistyölle, työhyvinvoinnille ja kestävälle tulokselle.

Yksilön kasvu on organisaation kasvu.
– Catharina Kallio, Workingmymindin perustaja

Kuvat: Pexels

Julkaistu: 05/2025