Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri

Etätyöhön kadonneet – hybridityön huomaamaton haaste

Hybridityö on tullut jäädäkseen. Se toimii valtaosassa asiantuntijaorganisaatioita, mutta vaatii onnistuakseen tietoisia tekoja – erityisesti HR:ltä ja esihenkilöiltä. Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (2019–2023) nostaa esiin tärkeän huomion: etätyöhön “kadonneet” työntekijät saattavat jäädä tuen ja työyhteisön ulkopuolelle.

”Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön. Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumissa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia”, painottaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksen mukaan etä- ja lähityön yhdistelmä toimii hyvin – kunhan johtaminen, osallistaminen ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa. HR:n on hyvä huomioida, että etätyöpäivien määrä ei näyttäisi olevan yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Etätyö ei siis ole riski sinänsä – mutta siihen liittyvät käytännöt voivat olla

Kasvokkaisia kohtaamisia ja aktiivista yhteyttä

Tutkijat suosittelevat, että esihenkilöt ovat säännöllisesti yhteydessä jokaiseen työntekijäänsä – myös niihin, jotka tekevät työnsä pääosin etänä. Kasvokkaiset tapaamiset ovat edelleen tärkeitä yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentamisessa.

Osallistamisen keinot ovat olemassa, mutta ne vaativat aktiivista käyttöä. Esihenkilötyötä tukevat esimerkiksi digitaaliset pulssikyselyt, säännölliset 1-to-1-keskustelut ja yhteiset kohtaamiset – niin virtuaalisesti kuin kasvotusten.

Työtiloihin tarvitaan monimuotoisuutta

Tutkimuksessa korostuu myös työskentelyolosuhteiden merkitys. Lähityötä tukevien tilojen tulisi tarjota työrauhaa, keskittymistä ja mahdollisuuksia etäkokouksiin ilman häiriöitä. Työtiloja kehitettäessä on tärkeää huomioida erilaiset työroolit ja työntekijäprofiilit.

Hybridityön onnistuminen rakentuu arkisista käytännöistä: huolehtimisesta, kohtaamisesta ja osallistamisesta. HR:n rooli on keskeinen – nyt jos koskaan.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 05/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kun teknologian ja kansainvälistymisen tuoma tuottavuuskehitys on hiipumassa, nousevat osaaminen, oppimiskyky ja aineeton pääoma organisaatioiden tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. HR:llä on entistä suurempi vastuu varmistaa, että strategisesti merkittävä osaaminen tunnistetaan ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti.

Juju Works Oy:n tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä usein yksin työssään. Suurin osa ei ehdi keskittyä strategiseen HR-työhön, kun arjen kiireet ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet vievät suurimman osan työajasta.

Työelämän trendit tulevat ja menevät. Viime vuosina olemme nähneet aaltoina nousevan muun muassa itseohjautuvuuden, etätyön, hiljaisen irtisanoutumisen, psykologisen turvallisuuden ja työn merkityksellisyyden korostumisen. Nyt horisontissa näkyvät tekoälyn läpimurto, vastuullisuusagendat ja uusi työnjako ihmisen ja teknologian välillä.

”Inhoan raportin kirjoittamista, taasko se pitäisi aikaansaada. Tulen istumaan tässä kaksi tuntia ja puolet ajasta menee siihen, että aivot on solmussa. Olisi kyllä parempaakin tekemistä. Ahdistaa, ärsyttää, menen hetkeksi mutisemaan tästä Lasselle”, sanoo mieli.

Hallitus on antanut esityksensä EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi. Esitys on herättänyt laajaa keskustelua ja eriäviä näkemyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut luonnoksen, jonka pohjalta direktiiviä sovelletaan Suomessa. Työryhmän mietintöön jätettiin kuitenkin useita eriäviä mielipiteitä.

Lifted Oy:n tuore tutkimus paljasti, että Suomessa toimivien johtoryhmien työskentelyssä on merkittäviä kehityskohteita. Tutkimukseen osallistui noin 200 johtoryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä toimivaa henkilöä, ja sen tulokset tarjoavat kattavan kuvan johtoryhmien haasteista.

Työelämä on muuttunut, eikä muutoskoulua käydä enää luokkahuoneessa vaan keskellä pyörremyrskyä. Kun markkinat heilahtelevat, teknologia paukuttaa portteja ja maailmantilanne muistuttaa usein shakkinappuloiden uudelleenasettelua, organisaatioiden kilpailuetu ei enää lepää excel-osaajien harteilla vaan niiden, jotka osaavat hengittää syvään ja vetää muut mukaansa.

Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.

Perehdytys on kriittinen vaihe työntekijäkokemuksen rakentamisessa – mutta sen vaikutus ulottuu paljon ensivaikutelmaa pidemmälle. Uusi työntekijä ei arvioi uutta työpaikkaansa vain ensimmäisten päivien perusteella, vaan sen mukaan, miten hänet otetaan vastaan, mitä hänelle kerrotaan, ketä hän kohtaa ja milloin hänet kohdataan. Hailey HR:llä perehdytys nähdään jatkuvana suhteena, joka alkaa jo ennen työsopimuksen voimaanastumista ja jatkuu kauas työsuhteen alkuvaiheen yli. Kun perehdytys on integroitu osaksi arjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, se ei ainoastaan nopeuta työn aloitusta, vaan se vahvistaa koko organisaation kulttuurista eheyttä.

Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.