Valmennus

Kokemusosaaminen nousee työelämän uudeksi voimavaraksi

Kuva: Suomen Diakoniaopisto

Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.

Suomen Diakoniaopisto on nostanut kokemusosaamisen esiin Kokonaisena työssä -hankkeessa, jossa työntekijöitä ja opiskelijoita on valmennettu tunnistamaan ja hyödyntämään kokemustietoa ammatillisessa työssä.

Kokemusosaamista voi syntyä monenlaisista elämäntilanteista: mielenterveyshaasteista, perhetaustasta, vanhemmuudesta tai vaikkapa myönteisistä palvelukokemuksista. Kuitenkin monelle oma osaaminen jää tunnistamatta.

"Perinteinen lähestymistapa ammatillisuuteen on etenkin terveydenhuollossa ollut, että omat tunteet laitetaan syrjään ja ammattilaisuus korostuu. Nyt on vahvistumassa ajatus siitä, että ammattilainenkin saa olla työssä kokonaisena ihmisenä", kertoo hankkeen projektipäällikkö Katriina Nuutinen.

Hankkeessa kehitetty valmennusmalli auttaa työntekijöitä ottamaan kokemusosaamisensa käyttöön. Tulokset ovat lupaavia: asiakaskohtaamiset paranevat, työn mielekkyys lisääntyy ja työhyvinvointi vahvistuu.

"Viime vuosina asiakkaat on otettu mukaan palveluiden kehittämiseen, mutta nyt on tunnistettu myös se, että työntekijöilläkin on kokemustietoa ja -osaamista. Tämä tuo tuoreen näkökulman kokemuksen hyödyntämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa", Nuutinen sanoo.

Kokemusosaamisen yleistyminen haastaa myös organisaatiot pohtimaan, miten osaamista tunnistetaan, miten tiimejä rakennetaan ja millä tiedolla päätöksiä tehdään.

"Työelämässä halutaan nyt osaamista, joka ei ole ollut keskiössä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä", muistuttaa Irina Köntti Suomen Diakoniaopistosta.

"Kokemusosaaminen on osaamista, joka syntyy elämällä. Se ei ole elämänkoululaisuutta vaan vakavasti otettava osaamisalue, joka voi tehdä ammattilaisesta kokonaisemman", Köntti sanoo.

Teksti: Toimitus

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Antti Sieppi tarkastelee väitöskirjassaan työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä useasta näkökulmasta. Yhden osatutkimuksen mukaan lasten saaminen ei vaikuta miesten tuloihin käytännössä ollenkaan, mutta naisten tuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan sillä on merkittävä ja pitkäkestoinen negatiivinen vaikutus.

Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta – mutta mitä jos ongelmien sijaan puhuttaisiinkin siitä, mikä työelämässä toimii? Value Summit 2025 haastaa suomalaiset tunnistamaan ja arvostamaan hyvää johtajuutta ja arvopohjaista työkulttuuria.

Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti arkea tukevia ja hyvinvointia edistäviä etuja – ja ensi vuonna niiden merkitys näyttää kasvavan entisestään.

Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiinsa on kasvanut merkittävästi, osoittaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025. Kyselyyn osallistui keväällä 4 863 yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaa. Peräti 76 % uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 68 %. Myös innostus työelämää kohtaan on noussut: 57 % odottaa tulevaa työelämää innolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.

Salesforcen ja tutkimusyhtiö NewtonX:n tuoreen kyselyn mukaan 80 prosenttia HR-johtajista uskoo, että tekoälyagentit ovat muutaman vuoden kuluttua olennainen osa henkilöstötyötä. Peräti 86 prosenttia näkee niiden käyttöönoton keskeisenä keinona kehittää HR-toimintoja.

Miten varmistat, että organisaatiollasi on oikeat ihmiset, varustettuina oikeilla taidoilla – juuri silloin kun heitä eniten tarvitaan? Strateginen työvoimasuunnittelu auttaa ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita, vahvistamaan kilpailuetua ja hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia läpi organisaation. Tässä artikkelissa esittelemme McKinseyn viisi keskeistä käytäntöä, joiden avulla voit rakentaa suunnitelmallisen ja vaikuttavan osaamisstrategian.

Hybridityö on tullut jäädäkseen. Se toimii valtaosassa asiantuntijaorganisaatioita, mutta vaatii onnistuakseen tietoisia tekoja – erityisesti HR:ltä ja esihenkilöiltä. Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (2019–2023) nostaa esiin tärkeän huomion: etätyöhön “kadonneet” työntekijät saattavat jäädä tuen ja työyhteisön ulkopuolelle.

Kun teknologian ja kansainvälistymisen tuoma tuottavuuskehitys on hiipumassa, nousevat osaaminen, oppimiskyky ja aineeton pääoma organisaatioiden tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. HR:llä on entistä suurempi vastuu varmistaa, että strategisesti merkittävä osaaminen tunnistetaan ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti.

Juju Works Oy:n tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä usein yksin työssään. Suurin osa ei ehdi keskittyä strategiseen HR-työhön, kun arjen kiireet ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet vievät suurimman osan työajasta.