Johtaminen
Yrityskulttuuri

Eläkkeelle siirtyminen kaipaa uusia käytäntöjä

Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa eläkeläisten taloudellista tilannetta, työkykyä ja työhalukkuutta.

Tutkimuksen mukaan hieman yli puolet (51 %) vastaajista kokee yhä jaksavansa töissä. Kuitenkin oma terveydentila on monelle ratkaiseva tekijä eläkkeelle siirtymiseen. Lähes 40 % kertoo aikaistaneensa eläkettä juuri terveydellisistä syistä.

”Vaikka yleisesti eläkkeelle siirtyneet voivat hyvin, tilanne on kehittynyt vuodessa huolestuttavaan suuntaan. Ennakoivilla työkykytoimilla työnantajat voivat tukea työntekijöidensä jaksamista ja auttaa heitä jatkamaan työelämässä pidempään”, toteaa Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

Erityisesti osa-aikatyö herättää kiinnostusta: 60 % vastaajista toivoo voivansa tehdä töitä eläkkeen rinnalla, mutta vain noin joka kolmas on saanut aiemmalta työnantajalta siihen mahdollisuuden. Työhaluisten osuus on vuoden aikana laskenut 67 prosentista 60 prosenttiin.

”Tarvitaan nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua eläkeläisten tai eläkeikää lähestyvien ja työnantajien välillä, jotta työpaikkojen käytännöt mahdollistaisivat osa-aikaisen työn tekemisen. Se ei olisi tärkeää pelkästään eläkeläisten hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta, vaan myös työnantajilla olisi mahdollisuus hyödyntää nykyistä paremmin konkareiden osaamista ja heidän mukanaan poistuvaa hiljaista tietoa”, Vatanen muistuttaa.

Eläkkeelle siirtymisestä keskustellaan usein vasta myöhäisessä vaiheessa. Kuusi kymmenestä kertoo, ettei eläkeaikeista ole keskusteltu työpaikalla tai että keskustelu on käyty vasta päätöksen jälkeen.

”Eläkeaikeista tulisi keskustella nykyistä rohkeammin. Eläkkeelle siirtyminen ei ole pelkkä päätös lähdöstä, vaan tilaisuus pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Yksilöllisille ratkaisuille löytyy tilaa, kun työuran loppuvaihetta tarkastellaan joustavana eikä ennalta määrättynä reittinä. Tämä hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa”, Vatanen kannustaa.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 06/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Antti Sieppi tarkastelee väitöskirjassaan työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä useasta näkökulmasta. Yhden osatutkimuksen mukaan lasten saaminen ei vaikuta miesten tuloihin käytännössä ollenkaan, mutta naisten tuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan sillä on merkittävä ja pitkäkestoinen negatiivinen vaikutus.

Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta – mutta mitä jos ongelmien sijaan puhuttaisiinkin siitä, mikä työelämässä toimii? Value Summit 2025 haastaa suomalaiset tunnistamaan ja arvostamaan hyvää johtajuutta ja arvopohjaista työkulttuuria.

Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti arkea tukevia ja hyvinvointia edistäviä etuja – ja ensi vuonna niiden merkitys näyttää kasvavan entisestään.

Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiinsa on kasvanut merkittävästi, osoittaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025. Kyselyyn osallistui keväällä 4 863 yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaa. Peräti 76 % uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 68 %. Myös innostus työelämää kohtaan on noussut: 57 % odottaa tulevaa työelämää innolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.

Salesforcen ja tutkimusyhtiö NewtonX:n tuoreen kyselyn mukaan 80 prosenttia HR-johtajista uskoo, että tekoälyagentit ovat muutaman vuoden kuluttua olennainen osa henkilöstötyötä. Peräti 86 prosenttia näkee niiden käyttöönoton keskeisenä keinona kehittää HR-toimintoja.

Miten varmistat, että organisaatiollasi on oikeat ihmiset, varustettuina oikeilla taidoilla – juuri silloin kun heitä eniten tarvitaan? Strateginen työvoimasuunnittelu auttaa ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita, vahvistamaan kilpailuetua ja hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia läpi organisaation. Tässä artikkelissa esittelemme McKinseyn viisi keskeistä käytäntöä, joiden avulla voit rakentaa suunnitelmallisen ja vaikuttavan osaamisstrategian.

Hybridityö on tullut jäädäkseen. Se toimii valtaosassa asiantuntijaorganisaatioita, mutta vaatii onnistuakseen tietoisia tekoja – erityisesti HR:ltä ja esihenkilöiltä. Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (2019–2023) nostaa esiin tärkeän huomion: etätyöhön “kadonneet” työntekijät saattavat jäädä tuen ja työyhteisön ulkopuolelle.

Kun teknologian ja kansainvälistymisen tuoma tuottavuuskehitys on hiipumassa, nousevat osaaminen, oppimiskyky ja aineeton pääoma organisaatioiden tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. HR:llä on entistä suurempi vastuu varmistaa, että strategisesti merkittävä osaaminen tunnistetaan ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti.

Juju Works Oy:n tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä usein yksin työssään. Suurin osa ei ehdi keskittyä strategiseen HR-työhön, kun arjen kiireet ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet vievät suurimman osan työajasta.