Koulutus

Opintoja työn ohessa: Kuinka se voi onnistua?

”Osaaminen on keino hyviin tuloksiin. Se voi kasvaa vain oppijaa itseään motivoivista tavoitteista ja hänelle sopivista oppimisen tavoista”, toteaa JYU avoimen yliopiston opintoneuvoja Riina Kärkkäinen. Hän vinkkaa maksuttoman lyhyen verkkokurssin, joka auttaa onnistumaan opintotavoitteissa.

Työelämän osaamisen kehittäminen on työnantajan ja työntekijän yhteinen asia. Se on työnantajalle onnistumisen edellytys, työntekijälle parhaimmillaan innostavia askelmia uralla.

Tahtoa oppimiseen on nyt paljon. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijamäärä on korkeampi kuin koskaan. Suuri osa oppijoista on työelämässä olevia aikuisia. Opiskelu työn ohella perhe-elämän lomassa on mahdollista vain, jos opinnot voi suunnitella oman arjen ehdoilla.

”Tavoitteet ohjaavat meitä. Ne motivoivat, innostavat ja tuovat onnistumisen tunteita. Mutta mikä on oikea tavoite kenellekin? Usein opintotavoite on tarpeen jakaa osiin, jotta se on realistinen arkea ajatellen. Lisäksi tarvitaan omaan elämään sopiva suunnitelma ja taitoja, jotka auttavat opiskelemaan tehokkaasti”, Kärkkäinen kertoo.

Jotta mahdollisimman moni saavuttaisi tavoitteensa, JYU avoin yliopisto julkaisi kaikille avoimen maksuttoman Orientaatio jatkuvaan oppimiseen -verkkokurssin. Se keskittyy oppijaan itseensä, hänen tavoitteisiinsa ja suunnitelmiinsa, pystyvyyden kokemukseen ja akateemisessa opiskelussa olennaisiin opiskelutaitoihin.

Monelle se on myös ensimmäinen opintopiste yliopistossa. Siitä on hyvä jatkaa kiinnostavan alan opintoihin.

Tutustu kiitettyyn kurssiin: avoin.jyu.fi/fi/orientaatio

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.