mainos_1041

NÄKÖKULMA

Älä valita, vaikuta

Kirjoittaja: Marja-Liisa Manka

artikkelikuva: Älä valita, vaikuta

Iso ruuvi kiristää kaikkia työntekijöitä: työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin joka neljäs Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastanneesta. Siis 625 000:tta työntekijää, jos osuus suhteutetaan työllisten määrään. Pohdin kirjoituksessani, miten ruuvia saisi löysemmälle.

Uupumuksen partaalla olevien määrä musertaa, vaikkei tilanne ole uusi. Jo parikymmentä vuotta työ on rasittanut henkisesti yhtä paljon (Työolobarometri). Yllättävästi fyysinenkään kuormitus ei ole lainkaan helpottanut.

Stressin kokeminen on Suomessa yleisempää kuin EUmaissa. Euroopan työturvallisuus- ja terveysvirasto selvitti pandemian jälkeisen stressin määrää ja syitä, joita sai esittää useampiakin. Yli puolet mainitsi kovan aikapaineen ja kuormituksen. Meillä muista maista poiketen korostuivat myös huono tiedonkulku ja yhteistyö (41 %). Lisäksi vaikutusmahdollisuuksien puute, häirintä asiakkaiden taholta sekä työpaikkakiusaaminen mainittiin.

Miksemme ole onnistuneet tämän paremmin työhyvinvoinnin edistämisessä? Onko lähestymistapamme ollut väärä?

Huomaa valo, niin jaksat paremmin pimeyttäkin

”Olemme selvinneet omista sodistamme, mittavasta energiakriisistä ja laman kausista. Nykyistä kovempienkin koettelemusten jälkeen olemme aina rakentaneet yhdessä entistä parempaa”, totesi presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan.

Ongelmana eivät voi nytkään olla poikkeukselliset olot tai muutokset, vaan se, että yritämme selvitä niistä aikansa eläneillä ajattelu- ja toimintatavoilla.

Niinistön toiveikkuudelle on realistinen perusta: Suomi on hyvinvointivaltio ja maailman onnellisin maa jo kuudetta kertaa peräkkäin. Noin 80 prosenttia meistä on tyytyväisiä elämäänsä. Työllisyysasteemme on noussut voimakkaasti viime vuosina kuten eläkkeelle jäämisikäkin. Yhä useampi tekee töitä eläköitymisensä jälkeenkin. Puitteissa ei siis ole valittamista.

Katse on käännettävä työpaikan, työnteon ja työntekijän voimavarojen etsimiseen ja edistämiseen. Kun huomaa valon, kestää paremmin pimeyttäkin. Myönteisessä tunnetilassa ja yhdessä keksimme paremmin ratkaisuja ongelmiimme. Saamme näin myös valtaosan haaskatuista voimistamme takaisin.

Työhyvinvointi rakennetaan arjessa

Miten näkökulma saadaan käännettyä ongelmista vahvuuksiin ja valittamisesta vaikuttamiseen?

Hierarkian luurangot kolistelevat vielä työpaikoilla. Se on opettanut meidät avuttomiksi ja uskomaan, että Joku Muu tietää paremmin asioistamme. Toki työturvallisuuslain mukaan työnantaja, käytännössä esihenkilö, on edelleen vastuussa työntekijöidensä jaksamisesta. Hän ei kuitenkaan voi nähdä kenenkään pään sisälle, varsinkaan hybridityössä, jollet itse kerro toiveistasi ja jaksamisestasi.

Uusi yhteistoimintalaki patistaa työnantajan vuoropuheluun henkilöstön kanssa ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työntekijät toivovat, että johtamisessa on aikaa kuunnella, kohdata, ymmärtää ja jakaa myötätuntoa. Siihen ei vaadita huvipuistoja, vaan arjessa huomaamista.

Työhyvinvointi on myös henkilökohtainen tunnekokemus. Jaksat paremmin, jos koet työsi merkitykselliseksi ja saat vaikuttaa sen sujuvuuteen. Kysy siis itseltäsi, mikä tekisi siitä innostavampaa ja juuri sinulle sopivampaa? Mitä voisit jättää tekemättä, jos et ehdi tehdä kaikkea? Tätä kutsutaan työn tuunaamiseksi.

Sukimishetket ja voimavartit käyttöön

Yhteenkuuluvuus edistää hyvinvointia. Minkälainen tunnepöly leijuu työpaikallasi? Tunteet tarttuvat salamannopeasti, eritoten negatiiviset. Etätyö vei monet kotitoimistoihin. Siinä harpattiin iso askel hierarkkisuuden vähentämiseksi: alettiin luottaa työntekijöihin. Autonomia ja joustavuus lisääntyivät, mutta samalla etätyö tylsistytti ja vähensi yhteisöllisyyttä.

Miksi yhteisöllisyys heikkeni? Katsekontakti avaa ja rakentaa yhteyden, mutta voiko etätyössä nähdä toisen? Kysyin tätä asiaa tutkineelta psykologian professori Jari Hietaselta: ”Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös virtuaalisessa yhteydessä, mutta vain, jos ihminen tietää, että toinenkin osapuoli todella näkee hänet. Reaktiota ei siten synny, jos kamera ei ole päällä. Se edellyttää molemminpuolisen ymmärryksen nähdyksi tulemisesta.”

Tarvitsemme siis edelleen kasvotusten kohtaamista, yhteisiä voimavartteja, jolloin voimme ideoida, kertoa onnistumistamme, etsiä tähtihetkiä, kehua, kiittää, juoda kahvia, oppia toisiltamme ja edistää näin jopa aivokuntoa. Apinoita tutkittaessa nimittäin havaittiin, mitä enempi niillä oli sukimisryhmiä kirppuja irrottamassa, sitä älykkäämpiä ne olivat.

Oikeista työasennoista huomio aivo-, tunne- ja informaatiokuorman säätelyyn

Kiire ja keskeytykset sekä työn digitaalisuus rasittavat kaikkia. Perinteinen fyysisen ergonomian kehittäminen ei näin ollen riitä, vaan on pystyttävä huolehtimaan aivojen virkeydestä ja sopivasta informaatiomäärästä. Myös eettisistä huolista on keskusteltava, koska monet kokevat, etteivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Mikä on riittävän hyvä?

Tehkää yhteiset pelisäännöt uudelle ergonomialle, ja varmistakaa:

keskeytyksettömän työskentelyn mahdollistaminen, esim. kaikkien ei tarvitse olla saatavilla kaiken aikaa

informaation keskittäminen eri kanavista

oman työn hallinnan mahdollisuus kuten ajan järjestäminen työn suunnitteluun sekä uusiin työvälineisiin/ohjelmistoihin perehtymiseen ja oppimiseen

taukojen sijoittaminen työn lomaan

Jaksat, kun palaudut

Katso myös peiliin! Stressi on positiivista, kunhan sen saa purettua. Lomat eivät riitä palautumiseen, vaan huokoisia hetkiä on hyvä olla jokaisessa päivässä. Elämässä on oltava muutakin kuin työtä.

Henkilökohtaista palautumistasi edistävät:

psykologinen irrottautuminen: tee vapaalla työstäsi poikkeavia asioita

rentoutuminen: opettele rentoutumaan liikkumalla luonnossa, olemalla tekemättä mitään tai jollain tekniikalla kuten hengitysharjoituksilla

omaehtoisuus: järjestä itsellesi omaa aikaa, jonka käytöstä voit itse päättää

taidon hallinta: etsi mieluisia harrastuksia, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi päteväksi

Sinun on lupa ottaa omaa aikaa, kuntoilla ja nukkua riittävästi. Huomaa arjen ilonaiheet ja hu(r)vittelekin!

Marja-Liisa Manka
FT, YTM
Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti
Tampereen yliopisto
www.docendum.fi

Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut mm. työhyvinvoinnin professorina ja edelleen dosenttina ja yrittäjänä. Viimeisimmät tietokirjat Työhyvinvointi (2023) Marjut Mankan kanssa, Elämänilon jäljillä (2022, äänikirjana 2023) ja artikkeli Work Goes Happyn Paremman työelämän voimavarat -teoksessa (2022).

Julkaistu: 10/2023

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti
mainos_1069
mainos_1066



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »