mainos_1041

Johtaminen
Koulutus
Valmennus

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

artikkelikuva: Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Sini Juuti
KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.

Maaliskuussa 2021 väitellyt Sini Juuti tarkasteli väitöskirjassaan suomalaista johtamiskoulutusta sekä sen tarjoamaa johtajamallia nyt ja tulevaisuudessa. Juutin mukaan esihenkilörooli omaksutaan pitkälti koulutuksen kautta, joten sillä on merkitystä, millaista kuvaa johtajuudesta oppilaitoksessa tai koulutusinstituutiossa tarjotaan johtotehtävissä jo oleville tai niihin hakeutuville henkilöille.

”Minulla ei ollut mitään varsinaista ennakko-oletusta koulutuksen suhteen, mutta kyllä se jonkin verran yllätti, miten luokkahuonevetoista ja perinteistä koulutus oli useimmissa paikoissa”, kertoo Juuti.

Yksikään tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista ei myöskään ollut siirtänyt johtamiskoulutusta työpaikalle, työn ohessa tehtäväksi toiminnaksi.

Innovaattorit vähissä

Juuti tarkasteli tutkimuksessaan 25 koulutuslaitosta haastattelemalla näissä työskenteleviä johtajia tai johtavia asiantuntijoita. Tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista kahdeksan oli yliopistojen johtamiskoulutusyksiköitä ja 17 muita yksityisiä tai julkisia koulutusorganisaatioita.

Parinkymmenen koulutusorganisaation joukkoon mahtuu toki myös innovaattoreita ja pioneereja. ”Jotkut koulutuslaitoksista hyödynsivät uudenlaisia koulutustapoja, kuten simulaatiota, coachingia ja mentorointia”, kertoo Juuti.

Juutin väitöksestä selviää, että ylimpään johtoon kuuluville ja sinne hakeutuville henkilöille tarjottiin pitkälti strategiseen johtamiseen ja talouteen liittyviä teemoja, ja ihmisten johtaminen oli sivutuote. Sen sijaan lähi- ja keskijohdon koulutus painottui ihmisten johtamiseen.

”Tämä havainto yllätti jonkin verran, koska on selvää, että ihmisten kanssa työtä tehdään ja viime kädessä ihmiset myös tekevät sen työn. Ihmisten johtamiseen keskittyminen olisi tärkeää myös yritysten johdolle”, Juuti toteaa ja huomauttaa, että ihmisten johtamisesta oli kyllä tarjolla koulutusta myös ylimmälle johdolle, mutta siihen harvemmin tartuttiin.

Iso kuva hukassa?

Väitöskirjatutkijan mukaan tulosten kriittinen tarkastelu osoittaa, että johtamiskoulutuksen taustalla ei ole selkeää kuvaa johtamisesta.

”Johtamisen kehittäminen voikin itse asiassa olla lähinnä organisaatiossa omaksuttujen johtamistapojen vahvistamista edelleen. Ylimmän johdon vanhat näkökulmat vahvistuvat sen sijaan, että ihmisjohtaminen aidosti kehittyisi”, Juuti pohtii.

Millainen on sitten johtamiskoulutuksen tulevaisuus Suomessa? - Tutkimuksessa haastatellut johtamiskoulutuslaitosten edustajat puhuivat selkeästi vähemmän tulevaisuuden näkymistä kuin nykyisestä toiminnasta. Juutin mukaan tässä voi olla takana se, että omia tulevaisuudensuunnitelmia ei haluta paljastaa – tai sitten niitä ei vain sanottavasti ole.

”Suurin osa toimijoista totesi, että samantyyppistä koulutusta tullaan järjestämään jatkossakin.”

Tulevaisuudenkuvia pohtiessaan monet haastatellut kuitenkin arvioivat, että heidän edustamassaan koulutuksessa lisätään tulevaisuudessa uuden tekniikan käyttämistä sekä humanististen johtamisnäkemysten soveltamista.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Mikko Mäntyniemi

Julkaistu: 08/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti
mainos_1066
mainos_1069



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »