HR-järjestelmät
Työaika (työajan hallinta, työajan seuranta)

Reaaliaikainen ratkaisu työajan ja työtehtävien seurantaan

Mobiililaitteilla käytettävä työajan- ja töiden seurantajärjestelmä mahdollistaa työaikaleimaukset ja työajan kohdentamisen paikasta riippumatta. Reaaliaikaisella seurannalla saadaan täsmällistä tietoa työtehtäviin kuluvasta ajasta, mikä auttaa töiden suunnittelussa ja henkilöstön resursoinnissa.

Etä-, jousto- ja hybridityöstä on muodostunut pysyvä osa työelämää. Uusien työaikamuotojen yleistyessä työajan- ja töiden seurantajärjestelmiltä vaaditaan joustavuutta ja käytettävyyttä paikasta riippumatta.

”Monet työt eivät ole paikasta riippuvaisia. Toisaalta on myös runsaasti työtehtäviä, jotka tehdään asiakkaan tiloissa tai muualla kentällä. Reaaliaikaiset mobiili- ja selainratkaisut tuovat helppoutta etätyön ja kentällä tehtävien töiden seurantaan”, sanoo toimitusjohtaja Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä.

Kotimainen JotBar Solutions tarjoaa monipuolisia ja kokonaisvaltaisia työajanseuranta-, töiden seuranta-, kulunvalvonta- ja logistiikkaratkaisuja eri toimialojen tarpeisiin palveluliiketoiminnasta valmistavaan teollisuuteen ja julkishallintoon.

JotBar-järjestelmää voi käyttää millä tahansa mobiililaitteella tai selaimella. Järjestelmän käytettävyys ja integroitavuus muiden henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmistojen kanssa on huomioitu kattavasti. JotBar on liitettävissä lähes kaikkiin markkinoilla oleviin palkkahallinto-ohjelmistoihin. Ohjelmistojen välisten liittymien kautta tiedot siirtyvät automaattisesti järjestelmästä toiseen.

Työajanseurantaa reaaliajassa

”JotBar-työajanseurannassa työtunnit on helppoa dokumentoida automatisoidusti reaaliajassa. Työaikakirjauksia voi tehdä myös jälkeenpäin”, sanoo Juselius.

Esihenkilö voi helposti seurata järjestelmästä tiiminsä tai alaistensa päivittäisiä ja viikoittaisia työaikoja ja -tunteja. Järjestelmä tulkitsee eri työehtosopimuksia ja paikallisesti sovittuja malleja työntekijäkohtaisesti ja siirtää tiedot automaattisesti palkanlaskentaan.

”JotBar-järjestelmässä on helppoa hallinnoida myös yritys- ja toimialakohtaisia liukumia. Tunnit voidaan määritellä ohjautumaan automaattisesti työaikapankkiin ja palkanmaksujärjestelmiin. Järjestelmä osaa tulkita myös esimerkiksi teollisuudessa käytettävää kiinteästi joustavaa työaikamallia”, Juselius kertoo.

Mihin päivittäinen työaika kuluu?

Töiden seurannalla saadaan tietoa henkilöstön ajankäytöstä ja työtehtäviin kuluvasta ajasta. JotBar-järjestelmässä työtunnit voidaan kohdentaa reaaliajassa eri projekteille, urakoille tai työtehtäviin. Kohdentaminen voidaan tehdä myös kootusti esimerkiksi työpäivän päätteeksi.

”Töiden tekemisen tapoja on nykypäivänä valtavasti. Töiden seurannalla saadaan selkeää ja ajantasaista tietoa mihin kunkin työntekijän työaika kuluu”, Juselius sanoo

Töiden seuranta mahdollistaa toteutuneiden työtuntien vertaamisen tuotantosuunnitelmiin, mikä helpottaa työvaiheiden suunnittelua sekä henkilöstön resursointia. Järjestelmään voidaan kirjata määrä- ja laatutietoja. Esimerkiksi tuotantotehtävissä valmistettujen kappaleiden määrät tai hylätyt kappaleet voidaan kohdentaa tekopaikkakohtaisesti.

”JotBar soveltuu erittäin hyvin myös liikkuvan työn tai asiakkaan tiloissa tehtävän työn seurantaan, sillä järjestelmään on integroituna materiaalien ja logistiikan hallinta. Esimerkiksi asennus- tai korjaustöissä järjestelmään voidaan kirjata käytetyt komponentit tai varaosat sekä matkakustannukset, ja haluttaessa tiedot voidaan siirtää reaaliajassa laskutukseen”, Juselius kuvailee.

Lisätietoja: www.jotbar.fi

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Salla Juurakko

Julkaistu: 04/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.