mainos_1063

Hyvinvointi

Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

artikkelikuva: Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä.

Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään: kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana prosessina.

Tulosten valossa kognitiivisen ergonomian parantamiselle todella on tarvetta. Alkutilanteessa suuri osa työntekijöistä työskenteli kognitiivisten kuormitustekijöiden keskellä, neljä viidesosaa puhehälyssä tai melussa ja noin puolet työn jatkuvasti keskeytyessä ja epäselvien ja puutteellisten ohjeiden varassa.

Nämä tekijät koettiin kuormittavina ja niiden vähentäminen tärkeänä, ja työntekijäryhmät aikoivat kokeilla työpajoissa yhdessä sovittuja toimintatapoja.

Tulosten perusteella interventiojakson aikainen aktiivisuus sekä intervention toteutumisen onnistuminen vaihtelivat suuresti eri organisaatioissa ja yksiköiden välillä. Interventiolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää päävaikutusta kognitiivisesti kuormittavien työolosuhteiden vähentämisessä. Sen sijaan kognitiivisen ergonomian intervention vaikutus tuli esiin yhdysvaikutuksena intervention ja organisaation tai toteutumisen onnistumisen tason välillä.

”Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja prosessina.

Tietyissä organisaatioissa kognitiivisen ergonomian interventio auttoi hillitsemään erityisesti häiriöitä sekä kognitiivisia virheitä. Lisäksi, jos intervention toteutuksen onnistumisen taso oli korkea, kognitiivisen ergonomian intervention avulla saatiin vähennettyä kognitiivisia virheitä. Myös laadullisen aineiston perusteella interventiolla oli merkitystä: työn laatu parani, kuormittuminen tunnistettiin ja toimintakulttuuriin syntyi muutoksia. Organisaatioiden sisäiset kehittämisprosessit on kuitenkin tärkeä rakentaa oppimisprosesseina, jotka saavat uusia muotoja ja suuntia asioiden edetessä.

Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja prosessina. Pienet konkreettiset muutokset työn arjessa voivat vähentää kuormitustekijöitä ja virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta.

SujuKE-tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja työpaikkainterventio, jonka puitteissa lähdettiin systemaattisesti tarkastelemaan ja kehittämään kognitiivista ergonomiaa toimistotyöympäristössä. Tutkimus vahvisti, että toimistoissa on tarpeen vähentää ja hallita häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa. Tulokset myös osoittivat, että työntekijät näkevät tärkeänä kognitiivisten kuormitustekijöiden vähentämisen ja työn sujuvoittamisen.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 08/2023

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »