Hyvinvointi
Johtaminen

Kuinka ergonomista sinun aivotyösi on?

Kuva: Pixabay

Kun jossain puhutaan ergonomiasta, ajatus herkästi harppaa säädettävään työpöytään tai ryhdikkääseen toimistotuoliin. Tällöin on kuitenkin kyse fyysisestä ergonomiasta, jonka tarkoituksena on pitää kroppa kunnossa. Mutta millaista ergonomista jumppaa vaatii tietotyöläisen pääkoppa, joka on kovassa paineessa päivästä toiseen?

Kognitiivinen ergonomia tähtää sujuvaan aivotyöhön. Tähän puoleen lienee syytä panostaa, koska harva meistä on mikään konttorin zen-mestari, jonka ajatukset soljuvat seesteisinä ja työ rullaa kuin itsestään. Jatkuvasti toistuvat turhat häiriöt, keskeytykset ja liiallinen tietotulva laskevat motivoituneenkin työmyyrän tehoja ja laatu joutuu usein kärsimään.

Aivotyön kehittäminen onkin tärkeää sekä yksilön työhyvinvoinnin että työpaikan tuottavuuden kannalta, muistuttaa Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen. Hänen mukaansa erityisesti monet päällekkäiset päätöksentekoa, keskittymistä tai nopeaa reagointia vaativat tehtävät kuormittavat aivoja – vaikka itse työ olisi kuinka mielekästä.

Työterveyslaitoksen aivotyöasiantuntija, kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo, että nykyajan työlle on leimallista tietotulva, jota ei pääse mitenkään karkuun. Olennaista on silloin järjestää itselleen aikaa erottaa tärkeä tieto vähemmän tärkeästä ja omaksua olennainen.
KUVA: JUHA TUOMI

”Mitä pidempään ylikuormitus jatkuu, sitä korkeammaksi riski esimerkiksi työuupumukseen kasvaa”, Valtonen toteaa.

”Kognitiivinen ergonomia tähtää sujuvaan aivotyöhön.

Ei samasta muotista

Pahinta ”tuuttiruuhkan” aiheuttajaa on vaikea nimetä, koska tilanteet ovat erilaisia. Valtonen muistuttaa, että joillekin esimerkiksi hälyisässä avokonttorissa keskittyminen voi olla liki mahdotonta, kun taas oman huoneen rauhassa työt sujuvat. Flow-niksejä on joka lähtöön: moni vannoo vastamelukuulokkeiden nimeen ja esimerkiksi pikaviesti- ja sähköpostisovellusten sulkeminen määräajaksi on tehokas keino sekin.

Aina kaikki ei tietenkään ole vain itsestä kiinni. ”Meillä on paljon sidoksista työtä, jossa joku tekee tietyn työvaiheen ja joku toinen seuraavan. Tällöin voi tulla keskeytyksiä ja viivästyksiä puolin ja toisin ja joskus ne tietenkin harmittavat.”

Suositusaika päivittäin toistuvalle, keskittymistä vaativalle työlle on tutkimusten mukaan neljä tuntia – mutta useimpien palkansaajien työaika on hitusen pitempi. Ristiriita on siis tavallaan sisäänrakennettuna.

”Nykyajan työlle on leimallista tietotulva, jota ei pääse mitenkään karkuun. Olennaista on silloin järjestää itselleen aikaa erottaa tärkeä tieto vähemmän tärkeästä ja omaksua olennainen.”

TTL:n tutkimuksen mukaan ihminen pystyy käyttämään vain rajallista määrää hänelle esitetystä tiedosta – ja jossain vaiheessa tieto alkaa lisätä, ellei tuskaa, niin ainakin tyhmyyttä. Tutkimus nimittäin paljasti, että mitä suuremmaksi käsiteltävä tietomäärä kasvoi, sitä vähemmän oikeita päätöksiä syntyi.

”Nykyajan työlle on leimallista tietotulva, jota ei pääse mitenkään karkuun.

Anna hybridille mahdollisuus!

”Hyvästä suunnittelusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua”, tietää Valtonen. Onneksi ihmisen mieli on kuitenkin erittäin joustava. Mikäli työ on mielekästä ja työyhteisön käytännöt ovat kunnossa, me pystymme työskentelemään tehokkaasti yllättävänkin pitkiä aikoja. Työpaikoilla siis pystytään tiukan paikan tullen puremaan hammasta venymään – mutta ei loputtomiin.

”Näin ei voi tehdä jatkuvalla syötöllä, tai edessä on liki väistämättä romahdus”, Valtonen toteaa.

Entä mitä mieltä tutkija sitten on etätyöstä ja työnteon uusista hybridimalleista? – Valtosen mukaan etätyön läpimurto on ollut pääasiassa positiivinen asia ihmisten kokeman työkuormituksen kannalta – etätyöläiset ovat oppineet kuuntelemaan itseään ja luomaan kaivattua huokoisuutta päiviinsä.

”Koronan aiheuttama etätyön yleistyminen tuli siinä mielessä hyvään saumaan, että meillä oli jo sitä teknologiaa – kotien nopeita nettiyhteyksiä ja videopuheluita – joka mahdollisti tämän kuvion toimimisen.”

”Hyvästä suunnittelusta huolimatta työt saattavat välillä kasautua.

Innovaatio vaatii tiimityötä

Hybridimallissa toinen jalka on konttorilla, toinen kotona – ja tutkijan mukaan ajatuksella luotu, työpaikan tarpeisiin räätälöity malli todella voi toimia. ”Varsinkin asiantuntijatyössä hybridimalli on varmasti vahvoilla.”

Kuva: Pexels

Valtosella on silti pieni huoli siitä, että tiimien toiminta alkaa yskiä, jos porukkaa ei enää saa fyysisesti yhteen juuri koskaan.

”Jos esimerkiksi kahvipöytäkeskustelut ja yhteiset lounaat jäävät kokonaan pois, niin se on kyllä pitemmän päälle iso haaste. Ideointi ja innovointi on tällöin vaarassa.”

Viisi askelta aivohuoltoon

1. Nuku hyvin

Vaativakin aivotyö onnistuu parhaiten virkeillä aivoilla. Univaje vaikuttaa kielteisesti mm. tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja asioiden hallintaan.

2. Irrottaudu työstä

Aivoja ei pysty kytkemään pois päältä työajan päättyessä. Siksi vapaa-aikana kannattaa välillä tehdä asioita, jotka vaativat täyden huomion, mutta ovat erilaisia kuin työ. Muista: vaihtelu virkistää myös aivoja!

3. Muista liikkua

Paikallaan olo on myrkkyä elimistölle. Vähintään kolmen vartin välein olisi hyvä ottaa muutama askel tai ainakin vaihtaa työasentoa istumasta seisomaan.

4. Pidä taukoja

Aivojen kannalta hyvä päivä on huokoinen. Keskittymistä vaativien rupeamien väleihin tarvitaan taukoja ja esimerkiksi kokousten väliin on hyvä saada pieni happihyppy.

5. Hallitkaa yhdessä häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa

Häiriöt, keskeytykset ja tietotulva vaikeuttavat keskittymistä ja heikentävät työn tuloksellisuutta. Aivotyön kuormitustekijöitä voi hallita yhdessä sovituilla käytännöillä.

Lähde: kehittämispäällikkö Teppo Valtonen, TTL

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 08/2023