Yrityskulttuuri

Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto

Tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi

Kuva: LABORE

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on saanut Kansan Sivistysrahaston myöntämän Työelämän kehittämispalkinnon. Palkinto jaetaan työelämää uudistavasta ja kehittävästä työstä, ja tänä vuonna se myönnettiin sekä Kauhaselle että Teollisuusliiton Hermes-sovellukselle.

Palkinnon myöntöperusteluissa todetaan, että Merja Kauhanen on tehnyt vuosikymmenten ajan vaikuttavaa työelämätutkimusta. Hänen työnsä on tuottanut ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista. Erityisesti hän on tarkastellut työn murroksen sekä erilaisten työmarkkina-asemien vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja mahdollisuuksiin.

”Olen erittäin ilahtunut ja otettu tästä kunnianosoituksesta. Myöntäessään työelämän kehittämispalkinnon myös yksittäiselle tutkijalle tai tutkijaryhmälle Kansan Sivistysrahasto nostaa hienosti esille tutkitun tiedon merkitystä työelämän kehittämistyössä”, Merja Kauhanen toteaa.

Laboressa Kauhanen on muun muassa tutkinut erilaisia työsuhteita, niiden laatua ja seurauksia yksilöille, työvoimapulaa ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, työmarkkinoiden murrosta, sukupuolten välisiä palkkaeroja ja työmarkkinaliikkuvuutta sekä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä. Hänen tutkimustyönsä on laajasti hyödynnetty niin työmarkkinakeskusteluissa kuin politiikkasuosituksissa.

Lähde: Työn ja talouden tutkimus LABORE

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.

Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä, esittää ideoita ja tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta tai syyllistämisestä. Eli tosiaan omataan mahdollisuus ottaa sosiaalisia riskejä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, jossa työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi. Tämä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, luovuuden ja jatkuvan oppimisen – tekijät, jotka tukevat innovaatioita ja kehittymistä.

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä ja Teijon kansallispuiston rauhassa? Villa Seaview tarjoaa yritysryhmille saumattoman kokonaisuuden, jossa kokoukset, luovat tauot ja elämykselliset aktiviteetit sitoutuvat yhteen – tuloksena energiaa, uusia ideoita ja uudistunut, entistä yhteisöllisempi tiimi.