Yrityskulttuuri

Suomalaiset suhtautuvat muita pohjoismaalaisia epäilevämmin tekoälyn hyötyihin työelämässä

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Norstatin useassa Euroopan maassa toteuttamassa kyselyssä suomalaiset erottuvat suhtautumisessaan tekoälyyn monesta muusta maasta. Vain 3 % kokee saavansa hyvin paljon nykyisessä työssään hyötyä tekoälystä, kun esimerkiksi vastaava luku Ruotsissa on 5 % ja Virossa 10 %.

Suomalaiset eivät tanskalaisten tapaan usko myöskään, että tekoäly veisi tulevaisuudessa merkittävissä määrin työpaikkoja. Suomalaisista vastaajista 78 % ei juurikaan näe sitä uhkana työpaikoille.

”Suomalaisten suhtautumista tekoälyyn voisi kuvata varovaiseksi, se ei pelota, mutta ei myöskään vakuuta. Tämä voi kertoa siitä, että monen omassa työssä tekoälyn konkreettiset sovellukset eivät vielä näy arjessa”, Norstatin tutkimusvastaava Sanna Terkomaa kertoo.

Suomalaisista vain 16 % odottaa, että saisi tekoälystä tulevaisuudessa enemmän irti omassa työssään.

"Tältäkin osin suomalaiset eroavat melko selvästi muista maista: esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 28 % ja Virossa 25 %. Kun tarkastellaan tulevaisuuden odotuksia ikäryhmittäin, nähdään kuitenkin, että joka viides suomalaisnuori uskoo saavansa paljon tai hyvin paljon hyötyä tekoälystä työssään. Silti myös suomalaiset nuoret suhtautuvat tulevaisuuden hyötyihin jonkin verran kriittisemmin kuin esimerkiksi virolaiset ja norjalaiset", Terkomaa toteaa.

Norstat Quarterly Data - verkkotutkimus toteutetaan kvartaaleittain 16 Euroopan maassa. Suomessa kyselyyn vastasi 1 016 Suomessa asuvaa ja Pohjoismaiden osalta yli 4 000 henkilöä. Kesäkuussa toteutettu tutkimus edustaa kunkin maan 18–79-vuotiasta väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Kuvat: Pexels

Lähde: OSG Viestintä Oy

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.

Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä, esittää ideoita ja tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta tai syyllistämisestä. Eli tosiaan omataan mahdollisuus ottaa sosiaalisia riskejä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, jossa työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi. Tämä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, luovuuden ja jatkuvan oppimisen – tekijät, jotka tukevat innovaatioita ja kehittymistä.

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä ja Teijon kansallispuiston rauhassa? Villa Seaview tarjoaa yritysryhmille saumattoman kokonaisuuden, jossa kokoukset, luovat tauot ja elämykselliset aktiviteetit sitoutuvat yhteen – tuloksena energiaa, uusia ideoita ja uudistunut, entistä yhteisöllisempi tiimi.