Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.
Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.
Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.
Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?
Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.
Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.
Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.
Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.
Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.
Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.
Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.
LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.
Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.
Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.
HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.
Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Konflikti ei ole ongelma, sen puute onKirjoittaja: Panu Luukka
Rekrytointi on jäänyt ajastaan jälkeenKirjoittaja: Saana Rossi
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Eläkkeelle siirtyminen kaipaa uusia käytäntöjä
Kokemusosaaminen nousee työelämän uudeksi voimavaraksi
Väitös: Lasten saamisella on huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus naisten kuin miesten tuloihin
Arvojohtajuus valokeilaan – Value Summit nostaa esiin esimerkillistä johtamista ja arvopohjaisia tekoja
Henkilöstöedut sitouttavat tehokkaammin kuin palkankorotukset
Nuorten usko työelämään vahvistunut – NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025 kertoo myönteisistä muutoksista
Digitaaliset kollegat astuvat remmiin: tekoälyagentit muuttavat HR-työn arkea
Tulevaisuuden organisaatiot rakennetaan tänään
Etätyöhön kadonneet – hybridityön huomaamaton haaste
Tuottavuuskasvu tyrehtyi eurooppalaisissa arvoketjuissa – aineettomien investointien merkitys kasvaa
Tutkimus: Kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä yksin
Muuttuvat trendit, pysyvät tarpeet
Tulos ja työhyvinvointi alkavat aivoista ja mielestä
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano jakaa mielipiteitä
Johtoryhmien toiminnan kipukohdat paljastuivat tutkimuksessa
Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö
Jos liikuntaseteleillä ei ratkota työn sujuvuutta, niin millä?
Empaattisuus on rekrytoinnin supervoima
Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet
Alaston apina hybridityössä
Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!
Älä valita, vaikuta
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Yrityskulttuuri – kilpailuvaltti vai kehityksen jarru?
Johtamisen ytimessä on ihminen – nyt ja tulevaisuudessa
Työn tulevaisuus ja nuoret: muutoksen sukupolvi
Tehostamisen tarpeessa
Työelämän Skylla ja Kharydis
Hybridien planeetta
Korkeasti koulutettu nainen, olet työuupumuksen mielikohde
Jokainen työtapaturma on liikaa
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa
Nuoret arvostavat johtamisen selkeää sanoittamista – asiantuntijan 7 vinkkiä nuorten johtamiseen
Syömisen psykologia avaimena kestävään painonhallintaan – miten organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä hyvinvointia?
Psykologisen trillerin kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti:
Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä
Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works poistaa ennakkoluuloja rekrytoinnista teknologian avulla
JM Suomen henkilöstö rakentaa yhdessä hyvää työilmapiiriä
Arvojohtajuuden arvostus
Arjen kitkat kuriin
Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?
Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?
Asiantuntijavuokraus – ei mikään pikavippi vaan strateginen investointi
Saimaan ammattiopisto Sampo rakentaa erottuvaa työnantajakuvaa ja taklaa osaajapulan haasteet
Turun pormestari:
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Konflikti ei ole ongelma, sen puute on
Rekrytointi on jäänyt ajastaan jälkeen
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?