Yrityskulttuuri

Työelämägallup: Puolet ollut työelämässä tilanteissa, joissa irtisanominen olisi ollut työyhteisön etu

Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg.
Kuva: Johanna Erjonsalo

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

”Kysely osoittaa, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voi olla koko työyhteisön etu. On kohtuutonta, että koko työyhteisö voi kärsiä jonkun toiminnan vuoksi, eikä työnantajalla ole riittäviä mahdollisuuksia irtisanoa työyhteisöä vahingoittavaa henkilöä”, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Arvio on maltillistunut tammikuusta 2024, milloin asiaa viimeksi tiedusteltiin.

”On hyvä, että entistä harvempi on ollut tilanteessa, jossa jonkun irtisanominen olisi työyhteisön edun mukaista. Heitä on kuitenkin edelleen työelämässä joka toinen”, hän lisää.

Henkilöperusteista irtisanomista ollaan helpottamassa työsopimuslain muutoksella. Orpon hallituksen odotetaan antavan asiasta esityksen eduskunnalle syksyllä.

”Tämä tuleva muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille. Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämisen kynnystä ja rohkaisee yrittäjiä palkkamaan työntekijöitä. Uskomme, että irtisanomisen helpottaminen vahvistaa työllisyyttä sekä tuottavuutta”, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Työelämägallupiin vastasi 1 093 työelämässä olevaa, työntekijöitä, yrittäjiä ja työttömiä.

Joka kymmenes ollut syyttä saikulla

Joka kymmenes Työelämägallupiin vastannut kertoo olleensa työuransa aikana sairauslomalla ilman perusteltua syytä. Valtaosa, 88 prosenttia, kiistää toimineensa näin. Luvut ovat pysyneet lähes ennallaan verrattuna aiempiin mittausajankohtiin tammikuussa 2024 ja syyskuussa 2023.

”Pidän määrää valitettavan suurena. Perusteeton sairauspoissaolo on väärin sekä työnantajaa että omaa työyhteisöä kohtaan. Ilmiöstä on päästävä eroon”, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Kyselyn toteutti Verian, Suomen Yrittäjien toimeksiannosta kesällä 2025. Vastaajina oli 1 093 työelämässä mukana olevaa henkilöä.

Lähde: Suomen Yrittäjät

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.

Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä, esittää ideoita ja tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta tai syyllistämisestä. Eli tosiaan omataan mahdollisuus ottaa sosiaalisia riskejä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, jossa työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi. Tämä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, luovuuden ja jatkuvan oppimisen – tekijät, jotka tukevat innovaatioita ja kehittymistä.