Johtaminen (etätyö)

Joka viides etätyöläinen herää vain hetkeä ennen palaveria

AI-kuviteltu kuva.

Elokuussa suomalaiset palaavat runsain joukoin töihin, ja etätyö tarjoaa monelle pehmeän laskun arkeen. Valokuitusen YouGovilla teettämä Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimus paljastaa, että noin viidennes etätyöläisistä herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen sen alkua.

Varsinkin nuoret arvostavat aamu-uniaan: joka toinen alle 30-vuotias (48 %) heräisi kahdeksalta alkavaan palaveriin enintään varttia aiemmin, ja viisi prosenttia liittyisi linjoille suoraan sängystä.

”Etätyöntekijä rytmittää itse päivänsä. Tunne oman aikataulunsa hallinnasta auttaa työn ja arjen tasapainottelussa, mikä on varmasti monelle erityisen tärkeää loman jälkeen. Työpaikoilla on kuitenkin tärkeää sopia etätyöetiketistä, eli että miten, millä välineillä ja miten paljon juuri meidän firmassamme tehdään etätöitä, jotta työnteosta saadaan kaikkia osapuolia hyödyttävää”, sanoo Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.

Suurin osa etätyöntekijöistä kuitenkin varaa aamuihinsa hyvin aikaa: kolme neljästä herää vähintään varttia ennen palaveria, ja yli puolet ehtivät hoitaa muita asioita ennen työpäivän alkua.

Vuonna 2025 etätyön tekeminen on vähentynyt vuoteen 2023 verrattuna, mutta se on edelleen tärkeä osa monen arkea. Päivittäin etätöitä tekee 14 % (2023: 23 %) ja viikoittain 22 % (2023: 20 %).

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät työmatkasta säästyvän ajan useimmiten itseensä – eivät työntekoon. Kaksi viidestä käyttää ajan kotitöihin (43 %) tai rentoutumiseen (40 %), lähes joka kolmas kaupassa käyntiin (30 %), pidempiin uniin (29 %) tai harrastuksiin (27 %). Vain joka kahdeksas pidentää työpäiväänsä (12 %).

”Etätyöläiset käyttävät työmatkoista vapautuvan ajan itseensä ja hyvinvointiinsa, mikä on hyvä asia. Toimivat nettiyhteydet tekevät etätyöstä sujuvaa ja vapauttavat aikaa palautumiseen. Tämä hyödyttää sekä tuottavuutta että kansanterveyttä”, Kaunisto toteaa.

Suomalaiset käyttävät etätyössä säästyneen ajan:

• Kotitöihin 43 %

• Rentoutumiseen 40 %

• Arkiseen asiointiin 30 %

• Nukkumiseen 29 %

• Harrastuksiin 27 %

• Perheen kanssa olemiseen 26 %

• Työpäivän pidentämiseen 12 %

• Ystävien tapaamiseen 8 %

Tutkimukseen vastasi 2001 täysi-ikäistä suomalaista 30.5.–4.6.2025. Työelämässä olevista (n=1051) etätöitä ainakin joskus tekee 550 henkilöä.

Stilisointi: Toimitus

Lähde: Valokuitunen Oy

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa ovat syventäneet ymmärrystä palkansaajien tasa-arvosta, toimeentulosta ja työelämän muutoksista.

Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi. Työeläkeyhtiö Elossa niiden määrä on noussut 37 % vuosien 2018–2024 välillä. Nuoret aikuiset ovat nyt suurin ikäryhmä, jolle näitä eläkkeitä myönnettiin alkuvuonna 2025.

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?

Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.

Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.