Hyvinvointi
Johtaminen
Työympäristö

Hyvä vai paha työhyvinvointikysely?

Psykologisesti turvallisissa työpaikoissa kehittämiskohteet tulevat aidosti esille

Ulkopuolisen tahon toteuttama työhyvinvointikysely on tasapuolinen ja luotettava keino saada ajantasaista tietoa työyhteisön tilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten avoin ja ratkaisukeskeinen käsittely on avain työhyvinvoinnin parantamiseen.

Työhyvinvointikyselyt ovat perinteinen mutta edelleen hyvin toimiva ja kustannustehokas tapa selvittää työntekijöiden kokemuksia työyhteisön ja organisaation toiminnasta. Sensor Tutkimus Oy on työhyvinvointi- ja työsuojelukyselyihin erikoistunut tutkimustoimisto ja Työterveyslaitoksen kehittämän Parempi Työyhteisö -kyselyn toteuttajataho.

”Työhyvinvointikyselyssä organisaation jokaisen työntekijän vastauksella on yhtäläinen painoarvo ja ulkopuolisen tahon toteuttamissa kyselyissä vastausaktiivisuus on yleensä parempi, joten kehittämiskohteet saadaan aidosti esille”, sanoo Esa Kaitila Sensor Tutkimukselta.

Sensorin toteuttama Työterveyslaitoksen kysely sisältää 43 monivalintakysymystä, joilla kartoitetaan useita eri osa-alueita henkilöstön hyvinvoinnista, työyhteisön toiminnasta ja esimiestyöstä. Kyselyä on mahdollista laajentaa lisäteemojen avulla yli 120 kysymykseen sen mukaisesti, mitä työyhteisöstä halutaan kulloinkin saada selville. Tuloksia verrataan kolmen vuoden välein uusittavaan vertailuaineistoon, joka sisältää yli 25 000 ihmisen vastaukset 12 eri toimialalta.

Psykologinen turvallisuus parantaa työhyvinvointia

”Kyselymme toteutetaan aina anonyymisti ja luottamuksellisesti, ja tulokset raportoidaan ratkaisukeskeisesti. Toteutamme myös asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä kyselyitä, joissa otetaan erityisesti huomioon yrityksen tai toimialan erityispiirteet”, kuvailee Kaitila.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikan psykologisella turvallisuudella on suuri rooli. Psykologinen turvallisuus työpaikalla takaa, että jokainen työntekijä asemasta riippumatta voi kertoa mielipiteensä. Psykologisesti turvallisten työpaikkojen on todettu olevan muita työpaikkoja luovempia ja tuottavampia.

”Johdon ja esimiesten rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa on merkittävä. Työyhteisön toimintaa on helppo parantaa, kun työhyvinvointikyselyn kysymyksiin on vastattu avoimesti ja rohkeasti ja kehittämiseen sitoudutaan”, Kaitila sanoo.

Lisätietoja:
041 5070 365
sensor@sensor.fi
www.sensor.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 12/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.

Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.