Hyvinvointi
Johtaminen
Työympäristö

Hyvä vai paha työhyvinvointikysely?

Psykologisesti turvallisissa työpaikoissa kehittämiskohteet tulevat aidosti esille

Ulkopuolisen tahon toteuttama työhyvinvointikysely on tasapuolinen ja luotettava keino saada ajantasaista tietoa työyhteisön tilasta ja kehittämiskohteista. Kyselyn tulosten avoin ja ratkaisukeskeinen käsittely on avain työhyvinvoinnin parantamiseen.

Työhyvinvointikyselyt ovat perinteinen mutta edelleen hyvin toimiva ja kustannustehokas tapa selvittää työntekijöiden kokemuksia työyhteisön ja organisaation toiminnasta. Sensor Tutkimus Oy on työhyvinvointi- ja työsuojelukyselyihin erikoistunut tutkimustoimisto ja Työterveyslaitoksen kehittämän Parempi Työyhteisö -kyselyn toteuttajataho.

”Työhyvinvointikyselyssä organisaation jokaisen työntekijän vastauksella on yhtäläinen painoarvo ja ulkopuolisen tahon toteuttamissa kyselyissä vastausaktiivisuus on yleensä parempi, joten kehittämiskohteet saadaan aidosti esille”, sanoo Esa Kaitila Sensor Tutkimukselta.

Sensorin toteuttama Työterveyslaitoksen kysely sisältää 43 monivalintakysymystä, joilla kartoitetaan useita eri osa-alueita henkilöstön hyvinvoinnista, työyhteisön toiminnasta ja esimiestyöstä. Kyselyä on mahdollista laajentaa lisäteemojen avulla yli 120 kysymykseen sen mukaisesti, mitä työyhteisöstä halutaan kulloinkin saada selville. Tuloksia verrataan kolmen vuoden välein uusittavaan vertailuaineistoon, joka sisältää yli 25 000 ihmisen vastaukset 12 eri toimialalta.

Psykologinen turvallisuus parantaa työhyvinvointia

”Kyselymme toteutetaan aina anonyymisti ja luottamuksellisesti, ja tulokset raportoidaan ratkaisukeskeisesti. Toteutamme myös asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä kyselyitä, joissa otetaan erityisesti huomioon yrityksen tai toimialan erityispiirteet”, kuvailee Kaitila.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä työpaikan psykologisella turvallisuudella on suuri rooli. Psykologinen turvallisuus työpaikalla takaa, että jokainen työntekijä asemasta riippumatta voi kertoa mielipiteensä. Psykologisesti turvallisten työpaikkojen on todettu olevan muita työpaikkoja luovempia ja tuottavampia.

”Johdon ja esimiesten rooli psykologisen turvallisuuden luomisessa on merkittävä. Työyhteisön toimintaa on helppo parantaa, kun työhyvinvointikyselyn kysymyksiin on vastattu avoimesti ja rohkeasti ja kehittämiseen sitoudutaan”, Kaitila sanoo.

Lisätietoja:
041 5070 365
sensor@sensor.fi
www.sensor.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 12/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.