Hyvinvointi
Tiimit

Kartanotunnelma ihastuttaa Porvoossa

Kaunis miljöö, nykyaikainen kokouskeskus ja herkullinen ruoka luovat ikimuistoisen yritystapahtuman

Sopivat puitteet ovat tilaisuuden onnistumisessa merkittävässä osassa. Yritystilaisuuksien ohjelma on helppoa järjestää Sannäsin Kartanon monipuolisissa tiloissa. Virallisen osuuden jälkeen osallistujat voivat rentoutua, liikkua ja saunoa kartanomiljööstä nauttien.

Porvoossa sijaitseva viehättävä Sannäsin Kartano on tasokas kokoushotelli, jossa voi järjestää kokouksia, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä muita tapahtumia.

”Olemme järjestäneet Sannäsin Kartanossa tilaisuuksia sekä omalle henkilökunnallemme että asiakkaillemme. Kartanon henkilökunta auttaa toteuttamaan asiakkaan ideat”, kertoo markkinointipäällikkö Johanna Palomäki Plandentilta, joka toimii suun terveydenhuoltoalalla.

”Sannäsin Kartanon ammattitaitoinen henkilökunta ja monipuoliset tilat mahdollistavat sekä luentotilaisuudet että ryhmätyöskentelyn, ja tilaisuuksien tarjoilut ovat olleet todella maittavia”, lisää Plandentin myynti- ja markkinointiassistentti Sari Aalto.

Eri kokoiset ja eri rakennuksiin sijoitellut kokous- ja ryhmätyötilat on varusteltu nykyaikaisella kokoustekniikalla. Kokouspäivän voi aloittaa aamiaisbuffetilla tai kokoustilan lähelle katetulla aamiaisella. Lounas katetaan päärakennuksen vanhan ajan kartanohengen mukaisesti restauroituun ravintolasaliin.

Luonnonrauha rentouttaa

Kartanoa ympäröivä luonnonläheinen kulttuurimaisema virkistää kokouspäivän päätteeksi. Puutarhan tunnelmasta nauttimisen lisäksi valaistu kuntopolku mahdollistaa mielen tuulettamisen.

”Sannäsin Kartanossa voi järjestää liikunnallisia aktiviteetteja sekä liikuntahallissa että ulkona. Saunominen ja uiminen rentouttavat, ja hotellissa majoittuminen on sujuvaa”, sanoo Aalto.

”Kartanossa on idylliset puitteet iltajuhlienkin järjestämiseen, ja paikalle voi tilata myös esiintyjiä. Koko tilan voi varata omaan käyttöön, eivätkä osallistujat hajaannu eri paikkoihin, joten kontaktit pysyvät tiiviinä”, kuvailee Palomäki.

Sekä Plandentin oma henkilökunta, että yhteistyökumppaneiden osallistujat ovat nauttineet Sannäsin Kartanossa järjestetyistä tilaisuuksista.

”Kartanossa on niin kiva fiilis, että meiltä kaikki osallistuvat tilaisuuksiin, jopa omalla ajallaan”, Palomäki sanoo.

Lisätietoja: www.sannaskartano.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 04/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.