Rekrytointi

Rekrytointi ja perehdytys onnistuu myös etänä

Etätyön suuri läpilyönti on tuonut vanavedessään myös etärekrytoinnin ja etäperehdytyksen. Baronan asiantuntijat tietävät, miten näissä onnistutaan ilman lähituntumaa ja kasvokkain oloa.

Seniorikonsultti Kaisa Leskijärvi toteaa, että koronavirus on mullistanut perinteisen rekrytointiprosessin täysin:

”Käytännössä 100 prosenttia rekrytoinneista tehdään nyt etänä.”

Leskijärvi on yllättynyt siitä, miten hyvin työnhakijat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen. ”Ihmiset ovat olleet positiivisella mielellä ja tekniikka toiminut hyvin – joten kokemukset viime kuukausien ajalta ovat yllättävänkin hyviä.”

Leskijärvi myös uskoo, että etärekrytointi kasvattaa suosiotaan – huomattavastikin – myös akuutin koronavaiheen mentyä: sen verran hyvin se on otettu vastaan. ”Esimerkiksi yhteisen haastatteluajan löytäminen on ollut nyt helpompaa.”

Persoona esiin

Leskijärvi myöntää, että face-to-face-tapaaminen auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisemman kuvan hakijasta, ja puhtaasti etäyhteyksien varassa pitää tehdä enemmän töitä henkilökohtaisen yhteyden luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

”Esimerkiksi omaa persoonaa voi kuitenkin tuoda hyvin monin tavoin esiin”, hän muistuttaa.

Hyvä hakijakokemus onkin aina se ”iso juttu”, jota Barona hakee – etänä tai muuten.

”Rekrytoinnissa on aina tärkeää antaa hakijalle tietoa itse työstä, yrityksestä ja rekryprosessista – ja nyt koronaaikana täytyy vain varmistaa, että ollaan vielä enemmän yhteydessä”, hän linjaa.

Älä oleta

Seniorikonsultti Krista Pulkkinen tietää, että myös työhön perehdytyksessä kaikki alkaa ja loppuu hyvästä viestinnästä. Etäperehdytyksessä voi näyttää ”kädestä pitäen” vain virtuaalisesti, joten joka välissä on kysyttävä, onko toinen edelleen kärryillä.

”Suurin virhe minkä etäperehdytyksessä voi mielestäni tehdä on olettaa, että työntekijä tietää mitä tehdä, miten tehdä ja että hänellä on kaikki hyvin”, Pulkkinen toteaa ja lisää, että etäperehdytyksessä korostuu nimenomaan tarve aktiiviselle vuorovaikutukselle ja molemminpuoliselle palautteen annolle.

Miten sitten hoidetaan etäperehdytys maaliin asiantuntijan oppien mukaan? Pulkkisen mukaan kaiken lähtökohtana on se, että työntekijä saa riittävät työvälineet ja keinot työn aloittamiseen.

”Uuden työntekijän alun perehdytyksen ydin on, että hän tietää mistä tietoa saa ja kenen puoleen kääntyä, kun työtehtävän tekemisen eteneminen alkaa jumittaa.”

Tervetuloa taloon!

Työntekijän pitää tuntea itsensä aidosti tervetulleeksi ja tiimin jäseneksi heti alkumetreiltä. ”Esimiehen ja perehdyttäjän lisäksi pitää uudelle tiimiläiselle tulla myös kollegat pian tutuiksi, jotta ulkopuolisuuden tunnetta ei synny ja tukiverkosto vahvistuu”, huomauttaa Pulkkinen.

Ratkaisevan tärkeää ”sisäänajon” onnistumisen kannalta on tietenkin myös se, että työntekijän kanssa käydään toimenkuva ja alun tavoitteet sekä odotukset läpi. ”Onnistuakseen uudessa työssään työntekijän täytyy tietää mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen vastuualueitaan”, toteaa Pulkkinen.

”Tämä tuo työntekemiseen lisää mielekkyyttä. Ilman tätä ei uusi työntekijä voi olla kovinkaan itseohjautuva omien raamiensa puitteissa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Barona

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.