Rekrytointi

Rekrytointi ja perehdytys onnistuu myös etänä

Etätyön suuri läpilyönti on tuonut vanavedessään myös etärekrytoinnin ja etäperehdytyksen. Baronan asiantuntijat tietävät, miten näissä onnistutaan ilman lähituntumaa ja kasvokkain oloa.

Seniorikonsultti Kaisa Leskijärvi toteaa, että koronavirus on mullistanut perinteisen rekrytointiprosessin täysin:

”Käytännössä 100 prosenttia rekrytoinneista tehdään nyt etänä.”

Leskijärvi on yllättynyt siitä, miten hyvin työnhakijat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen. ”Ihmiset ovat olleet positiivisella mielellä ja tekniikka toiminut hyvin – joten kokemukset viime kuukausien ajalta ovat yllättävänkin hyviä.”

Leskijärvi myös uskoo, että etärekrytointi kasvattaa suosiotaan – huomattavastikin – myös akuutin koronavaiheen mentyä: sen verran hyvin se on otettu vastaan. ”Esimerkiksi yhteisen haastatteluajan löytäminen on ollut nyt helpompaa.”

Persoona esiin

Leskijärvi myöntää, että face-to-face-tapaaminen auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisemman kuvan hakijasta, ja puhtaasti etäyhteyksien varassa pitää tehdä enemmän töitä henkilökohtaisen yhteyden luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

”Esimerkiksi omaa persoonaa voi kuitenkin tuoda hyvin monin tavoin esiin”, hän muistuttaa.

Hyvä hakijakokemus onkin aina se ”iso juttu”, jota Barona hakee – etänä tai muuten.

”Rekrytoinnissa on aina tärkeää antaa hakijalle tietoa itse työstä, yrityksestä ja rekryprosessista – ja nyt koronaaikana täytyy vain varmistaa, että ollaan vielä enemmän yhteydessä”, hän linjaa.

Älä oleta

Seniorikonsultti Krista Pulkkinen tietää, että myös työhön perehdytyksessä kaikki alkaa ja loppuu hyvästä viestinnästä. Etäperehdytyksessä voi näyttää ”kädestä pitäen” vain virtuaalisesti, joten joka välissä on kysyttävä, onko toinen edelleen kärryillä.

”Suurin virhe minkä etäperehdytyksessä voi mielestäni tehdä on olettaa, että työntekijä tietää mitä tehdä, miten tehdä ja että hänellä on kaikki hyvin”, Pulkkinen toteaa ja lisää, että etäperehdytyksessä korostuu nimenomaan tarve aktiiviselle vuorovaikutukselle ja molemminpuoliselle palautteen annolle.

Miten sitten hoidetaan etäperehdytys maaliin asiantuntijan oppien mukaan? Pulkkisen mukaan kaiken lähtökohtana on se, että työntekijä saa riittävät työvälineet ja keinot työn aloittamiseen.

”Uuden työntekijän alun perehdytyksen ydin on, että hän tietää mistä tietoa saa ja kenen puoleen kääntyä, kun työtehtävän tekemisen eteneminen alkaa jumittaa.”

Tervetuloa taloon!

Työntekijän pitää tuntea itsensä aidosti tervetulleeksi ja tiimin jäseneksi heti alkumetreiltä. ”Esimiehen ja perehdyttäjän lisäksi pitää uudelle tiimiläiselle tulla myös kollegat pian tutuiksi, jotta ulkopuolisuuden tunnetta ei synny ja tukiverkosto vahvistuu”, huomauttaa Pulkkinen.

Ratkaisevan tärkeää ”sisäänajon” onnistumisen kannalta on tietenkin myös se, että työntekijän kanssa käydään toimenkuva ja alun tavoitteet sekä odotukset läpi. ”Onnistuakseen uudessa työssään työntekijän täytyy tietää mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen vastuualueitaan”, toteaa Pulkkinen.

”Tämä tuo työntekemiseen lisää mielekkyyttä. Ilman tätä ei uusi työntekijä voi olla kovinkaan itseohjautuva omien raamiensa puitteissa.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Barona

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.