Hyvinvointi
Johtaminen
Valmennus
Yrityskulttuuri

Tavoitteista totta - mutta miten?

Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja henkilöstön hyvinvoinnin. Viestintää voi kehittää johdolle suunnatun valmennuksen avulla.

”Organisaatiomuutosten onnistumiseksi ja uusien tavoitteiden toteuttamiseksi organisaatiotasojen välisen viestinnän on oltava kunnossa. Toiminnan tehostaminen on haastavaa, mikäli tavoitteet eivät konkretisoidu henkilöstötasolla ja arjen toiminnassa”, sanoo työelämän kehittäjä Tarmo Alastalo Coronaria Työelämäpalveluista.

”Johdolle tavoitteet voivat olla selkeät, mutta varsinkin suuremmissa organisaatioissa tavoitteet on muutettava jokaisen hierarkiatason toimintaa vastaavalle kielelle, jotta viestin sisältö ei muutu hierarkiatasolta toiselle siirtyessä”, jatkaa Coronarian työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen.

Organisaatiossa saatetaan järjestää valtavasti palavereja, ja henkilöstöllä ja keskijohdolla voi olla vahva tahtotila tavoitteiden täyttämiseksi. Keinot ja yhteinen suunta saattavat olla silti hukassa.

”Ilman yhteistä agendaa palaverit kuluttavat aikaa ja energiaa. Kun ihminen tietää mitä häneltä odotetaan, hän on tuottava ja hyvinvoiva sekä osaa kohdentaa työpanoksensa oikein”, Hyttinen sanoo.

”Liiketoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi tavoitteet tulee pilkkoa arjen tasolle. Aito keskusteluyhteys on turvattava sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös”, Alastalo lisää.

Keskusteluyhteyden solmut auki

Yritysten ja yhteisöjen johtamistyötä tekeville suunnattu Coronaria Työelämäpalveluiden Tavoitteista totta – johdon valmennus tähtää viestinnän solmukohtien avaamiseen. Valmennus aloitetaan alkukartoituksella, jonka jälkeen ylin johto ja valmentaja käyvät linjauskeskustelun.

”Valmennuksen avulla kirkastetaan tavoite- ja palauteketjua ja varmistetaan, että jokainen johtavassa asemassa oleva ymmärtää mitä muutos ja uudet tavoitteet tarkoittavat omalla vastuualueella. Eri hierarkiatasojen johtajien välillä järjestetään ohjattuja keskusteluja ja palautekeskusteluja sekä huolehditaan yhteisymmärryksen syntymisestä”, kuvailee Alastalo.

Käytännön rajoitteet voivat olla esteenä tavoitteiden toteutumiselle, jolloin työntekijätasolla todetaan uudet käytännöt tehottomiksi tai toimimattomiksi. Lähijohtajien on muutettava työntekijöiltä tuleva viesti ylempien johtotasojen kielelle siten, että johto ymmärtää käytännön esteet. Ellei ylöspäin suuntautuva viestintä toimi, ylin johto saattaa turhaan tulkita työntekijöiden viestin muutosvastarinnaksi.

”Valmennuksen avulla luodaan molempiin suuntiin toimiva vuorovaikutusmalli, joka varmista sitoutumisen ja tavoitteiden jalkautumisen arjen toiminnaksi. Organisaation koosta ja viestinnän kipukohdista riippuen valmennus kestää puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Valmennusta arvioidaan koko prosessin ajan, ja valmennuksen loputtua tehdään vielä seuranta puolen vuoden kuluttua”, Alastalo kertoo.

”Organisaatiomuutoksissa ja uusia tavoitteita asettaessa voidaan käyttää myös etukäteisvalmennusta. On nopeampaa ja kustannustehokkaampaa ehkäistä viestinnän ongelmia ennalta”, Hyttinen sanoo.

Lisätietoja: www.coronaria.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 12/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.