Rekrytointi
Työympäristö

Yhdessä kohti yhdenvertaisempaa työelämää - vinkit työelämän esteiden poistamiseen

Kuva: Pixabay

Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea henkilö oikeaan työhön ja monimuotoisuus on sekä työnhakijan että koko työyhteisön etu. Parhaimmillaan yhdenvertaisuuden huomioiminen on sisäänrakennettu tavanomaiseen rekrytointiprosessiin, jolloin myös vammaiselle osaajalle löytyy oikea työtehtävä ja titteli tavanomaisen työnkuvan muotoilun avulla.

Vammaisista ihmisistä noin 80 % on työelämän ulkopuolella. (Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Ihmisoikeuskeskuksen Maanantai kuuluu kaikille -kampanja) Luku on suuri ottaen huomioon, että suurin osa vammaisista ihmisistä pystyisi terveydentilansa puolesta tekemään töitä joko osa-aikaisesti tai ihan täysipäiväisesti vammattomien ihmisten tavoin. Yleisen harhaluulon kumoten kaikki vammaiset ihmiset eivät ole osatyökykyisiä, vaan sopivan työn löydyttyä usein täysin työkykyisiä tehtävään. Suurin osa vammaisista ihmisistä osaa arvioida itse parhaiten oman työkykynsä tehtävään nähden jo hakuvaiheessa eli rekrytoijalta ei vaadita erityistä osaamista vammaisuuteen liittyen.

Huomio hakijoiden osaamiseen

Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea työntekijä oikeaan työhön niin talon sisällä tehtävissä rekrytoinneissa kuin rekrytointifirmoissakin. Yksi osa rekrytoijan ammattitaitoa on tiedostaa mahdolliset omat ennakkoluulonsa ja arvioida hakijoita osaamisen, kokemuksen ja koulutuksen perusteella. Myös vammaiset työnhakijat kouluttautuvat, tarttuvat tilaisuuksiin kerryttää työkokemusta ja ovat usein motivoituneita pääsemään töihin. On jokaiselle työnhakijalle tärkeää tulla nähdyksi ensisijaisesti oman ammattitaitonsa kautta.

Rekrytoijan valta ja vastuu puolustaa yhdenvertaisuutta

Rekrytoijan ammattitaitoon kuuluu myös tuntea syrjintään liittyvää lainsäädäntöä: esimerkiksi vammattomuus ei saa olla rekrytointiperuste. Sen sijaan rekrytoijalla on valta ja mahdollisuus edistää työelämän yhdenvertaisuutta ja työyhteisön monimuotoisuutta positiivisen erityiskohtelun keinoin: työhön voidaan valita todennäköisesti heikommassa asemassa työmarkkinoilla oleva hakija, jos hänen osaamisensa on lähellä todennäköisemmin työllistyvän hakijan osaamista. Positiivisen erityiskohtelun toteuttamisesta kannattaa mainita jo hakuilmoituksessa, monimuotoinen osaava hakijajoukko on taattu!

Työpaikkailmoitus voi hälventää syrjinnän pelkoa

Myös muut viestit siitä, että työyhteisössä arvostetaan monimuotoisuutta ja kaikkia osaajia kannustavat myös vähemmistöihin kuuluvia hakijoita hakemaan tehtävää. Voisiko tehtävässä esimerkiksi vammaisuus olla jopa etu? Kaikkien osaamisen huomaamisen voi näyttää myös ilmoitukseen valittavalla kuvalla, saavutettavilla väriyhdistelmillä sekä sanavalinnoilla. Parhaimmillaan ajatuksella laadittu työpaikkailmoitus hälventää syrjityksi tulemisen pelkoa ja kannustaa oikeaa osaajaa hakemaan paikkaa.

Tunnetko jo työolosuhteiden järjestelytuen?

Rajusti yleistynyt etätyö voi olla väliaikainen tai jopa pysyvä ratkaisu toimiston esteellisyysongelmiin. Tämä pandemia-aika on osoittanut, että moni työ on mahdollista tehdä etänä ja tavata työkavereita toimiston ulkopuolella. Toimistolle olisi kuitenkin kiva meidän kaikkien päästä ja tarvittaessa muutostöihin onkin haettavissa TE-palveluiden kautta työolosuhteiden järjestelytukea. Työolosuhteiden järjestelytukea voi hakea myös, jos vammainen työntekijä tarvitsee tavanomaista enemmän tukea kollegoiltaan esimerkiksi perehdytysvaiheessa.

Taloudellista tukea tavoitteen saavuttamiseen

Tavanomaisesta työn arjesta selviytymiseen työntekijällä voi olla käytössä henkilökohtainen avustaja, josta ei tule kustannuksia työnantajalle. Sen sijaan työnantaja voi mahdollisesti saada tukea vammaisen työntekijän palkkakustannuksiin. Vaikka raha ei aina ratkaisekaan, palkkaaminen siis myös kannattaa! Myös yhteiskunnassa halutaan tukea sitä, että vammaiset työnhakijat työllistyisivät ensisijaisesti osaamistaan vastaaviin tehtäviin avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on yksi yhteinen ja yhdenvertainen työelämä, joka kuuluu meille kaikille. Oletko sinä jo mukana?

Tukea työnhakuun, rekrytointiin & työnantajuuteen sekä uraohjaukseen: www.esteettatoihin.fi

Jäitkö kaipaamaan jotain tietoa? Käy jättämässä palautetta sivustosta toukokuun loppuun mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/976043972486E188

Teksti: Heidi Sipilä
Jatketaan keskustelua Twitterissä tai LinkedInissä @heidisipila
Kirjoittaja on korkeakoulutettu viestinnän ammattilainen, joka mainitsee vammaisuutensa vain, kun siitä on jotain hyötyä.

Julkaistu: 05/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.