Koulutus

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit edistävät työikäisten jatkuvaa oppimista, mikä on keskeinen osa henkilöstöhallintoa.

Jatkuvan oppimisen avulla voidaan vastata muuttuviin osaamistarpeisiin. Oppimisen sujuvoittamiseksi EK pitää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ensiarvoisen tärkeänä, ja osaamisen vahvistaminen on keskeinen strategisen johtamisen osa.

EK näkee vastuun jatkuvasta oppimisesta jakautuvan yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kesken. Jokaisella on vastuu ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan, ja yrityksellä on vastuu työntekijöidensä osaamisesta ja lisäkoulutusmahdollisuuksien tarjoamisesta.

”Opinnot voidaan liittää osaksi työtä.

Työssä tarvittavan osaamisen kerryttäminen ja ylläpitäminen on myös yhteiskunnallinen kysymys. Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua kehittämällä voidaan varmistaa, että koulutuspanosten kohdentaminen vastaa työelämän tarpeisiin.

Johtamisen käytännöillä luodaan toimiva oppimiskulttuuri

Muuttuvat olosuhteet sekä digitalisaation mukanaan tuomat jatkuvat muutokset työn tekemisen välineissä voivat kuormittaa työntekijöitä. Teknologian kehittyminen muuttaa myös ammattirakenteita ja osaamistarpeita. Sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin vaatii työntekijöiltä joustavuutta ja organisaatioilta osaamista kehittää työyhteisöä.

Työn murrokseen sopeutumisessa johtamisessa ja esihenkilötyössä vaaditaan ennakointia, muutosten analysointia ja toimivan oppimiskulttuurin luomista työyhteisöön. Tavoitteena on sisällyttää jatkuva oppiminen oleelliseksi osaksi organisaatiokulttuuria ja työyhteisön toimintaa.

Luottamuksellinen ja keskinäistä arvostusta ilmentävä ilmapiiri luovat ympäristön, jossa uutta osaamista voidaan luoda ja hyödyntää. Parhaimmillaan innostava ja motivoiva oppiminen tuottaa tarvittavaa osaamista ja oivaltamisen iloa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön.

Oppimista tapahtuu koko ajan

Yritykset kehittävät työntekijöidensä osaamista monin eri tavoin, joista työpaikan ulkopuolella järjestettävät koulutukset ovat vain pieni osa. Suurin osa uuden oppimisesta tapahtuu työpaikan arjessa vertaisoppien ja yhdessä kehittyen.

Opinnot voidaan liittää osaksi työtä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa myös teoriaopinnot voidaan suorittaa luontevana osana työpäivää, tai työntekijälle voidaan luoda henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jossa etenemispolut, tuki, sparraus ja koulutukset suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Digitalisaation myötä verkko-oppimisen osuus kasvaa entisestään. Lisäksi uutta osaamista, tietoja ja taitoja karttuu työpaikalla muun muassa vertaisoppimisen ja hiljaisen tiedon omaksumisen myötä. Vapaa-ajan harrastukset ja muut aktiviteetit tuovat oman lisänsä osaamisen karttumiseen.

Digitaalinen palvelukanava oppimisen tukena

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa kehitetään digitaalista palvelukanavaa, josta löytyisivät kootusti ennakointitiedot keskipitkällä aikavälillä tarvittavasta osaamisesta sekä tiedot erilaisista lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.

EK näkee jatkuvan oppimisen digipalvelun luontevana sijaintina osaamismerkeille, joilla voisi todentaa työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa kertynyttä osaamista ja uusia taitoja, joista ei ole saatavilla perinteisiä todistuksia. Näin digitaalinen palvelukanava palvelisi kaikkia työikäisiä sekä yrityksiä.

Digitaaliseen palvelukanavaan kertyvää tietoa olisi myös mahdollista hyödyntää sekä rekrytoinneissa että työnhakijoiden yksilöllisessä palvelemisessa. Data-analytiikan avulla saataisiin myös lisää välineitä päätöksentekoon ja koulutuksen kohdentamiseen työelämän tarpeisiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Pexels

Lähteet: EK: Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea, ek.fi

Julkaistu: 11/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.