mainos_676

Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Identiteetti ja tunnetaidot ovat jatkuvan oppimisen perusta

artikkelikuva: Identiteetti ja tunnetaidot ovat jatkuvan oppimisen perusta

Jatkuvaa oppimista tapahtuu sekä työssä että vapaa-ajalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämistä.

Ammatillinen identiteetti on jatkuvassa muutoksessa

Yhteiskunnalliset ja globaalit työelämään heijastuvat muutokset vaativat sekä työntekijöiltä että organisaatioilta joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen mielletään usein uusien tietojen tai konkreettisten taitojen oppimiseksi.

”Ammatillisen identiteetin ja toimijuuden tarkastelu antaa jatkuvasta oppimisesta ja työssä oppimisesta laajemman kuvan. Ihmisen suhde omaan työhön muuttuu työn muuttuessa, jolloin omaa roolia joudutaan paikantamaan uudelleen”, sanoo yliopistotutkija ja dosentti Päivi Hökkä.

Hökkä on tarkastellut tutkimustyössään jatkuvaa oppimista, työssä oppimista, ammatillista identiteettiä sekä työelämän tunnetaitoja ja emootioita voimavarana. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevä Hökkä aloittaa vuoden 2022 alusta jatkuvan oppimisen tenure track -professorina Tampereen yliopistossa.

Tampereen yliopistolla täydennyskoulutuksella ja työelämätutkimuksella on pitkät ja vahvat perinteet. Työelämän ja yhteiskunnan jatkuvan oppimisen tarpeisiin yliopistossa vastataan työelämärelevanteilla, aikuiselle oppijalle suunnitelluilla osaamisen kehittämisen ja oppimisen ratkaisuilla, joita tuottaa Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut. Uuden professuurin myötä pureudutaan aiempaa syvällisemmin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin sekä työelämässä kertyvän oppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

”Oma tulokulmani aihepiiriin lähtee yksilö- ja yhteisötason identiteetistä ja toimijuudesta. Ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti päätöksiä ja valintoja työn, työelämän, organisaatioiden ja yhteiskunnan muuttuessa. Jatkuva oppiminen on tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi myös työskentelyä yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin parissa. Ammatillisen identiteetin ylläpitäminen ja uudistaminen ovat tärkeitä jokaisessa ammatissa vaadittavia työelämätaitoja nykyään”, Hökkä kuvailee.

Tunnetaidot parantavat vuorovaikutuksen laatua

Jatkuva oppiminen on läsnä niin yksilötasolla kuin yhteisöjen, organisaatioiden ja yhteiskunnankin tasolla. Identiteetissä ja toimijuudessa on myös yhteisöllinen puoli, joiden kehittymistä voidaan tukea johtamisen avulla.

”On tärkeää, että esihenkilöt ymmärtävät ja hyväksyvät työntekijän ainutlaatuisen henkilöhistorian ja suhteen työhön. Työntekijöiden toimijuutta tukeva johtaminen on vuorovaikutuksessa tapahtuva palvelutehtävä, jossa menestymisessä identiteetit ovat keskiössä”, Hökkä sanoo.

Toimijuutta tukevan johtamisen voi kiteyttää kohtaamiseen, osallistamiseen ja edistämiseen. Esihenkilön toiminta lähtee oman identiteetin tiedostamisesta, mikä mahdollistaa muiden kohtaamisen avoimesti. Tämä luo perustan esihenkilön työntekijöiden identiteettityön ja ammatillisen kehittymisen tuelle.

”Esihenkilön tehtävä on luoda osallistumista mahdollistavia tiloja sekä tukea systemaattisesti yksilöllisiä edistymispolkuja. Epäselvä ammatti-identiteetti estää jatkuvaa oppimista ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Myös tunnetaidot ovat tärkeitä, sillä tunteita ei voida erottaa työstä”, kertoo Hökkä.

Kun emootiot ja tunnetaidot otetaan osaksi strategiatyötä, voidaan työyhteisössä käsitellä vaikeitakin asioita. Samalla luodaan turvallinen ympäristö, jossa työniloa ja intoa ylläpidetään luontevasti ja jossa voi tapahtua jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä.

”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen”, Hökkä lisää.

”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen.

Osaamista kehitettävä ennakoivasti

Vuonna 2019 käynnistyneessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään kehittämään aikuiskoulutusta ja parantamaan työllisyyttä sekä löytämään keinoja työssä ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.

”Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää, sillä jatkuvaa oppimista tapahtuu työssä esimerkiksi mentoroinnin ja vertaisoppimisen välityksellä, koulutuksissa sekä vapaa-ajan toiminnoissa. Kun tiedetään, mitä henkilö osaa jo valmiiksi, voidaan koulutuspanokset kohdentaa paremmin”, sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Organisaatiotasolla olemassa olevan osaamisen tunnistaminen auttaa hyödyntämään työntekijöiden potentiaalia ja parantaa siten kilpailukykyä. Yksilötasolla osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen esimerkiksi osaamismerkein voi olla hyvin motivoivaa ja hyvä keino todentaa osaamisen olevan ajantasaista.

”Osaamisen tunnistamisen välineiden kehittämiseen on perustettu työryhmä, joka antaa ensimmäiset ehdotuksensa vuoden 2022 loppuun mennessä. Osaamismerkit ovat jo käytössä joillain aloilla”, sanoo Heinivirta.

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tuetaan lisäksi TYÖ2030-projektilla. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena on uudistaa työpaikkojen toimintatapoja sekä auttaa työpaikkoja hyödyntämään teknologiaa ja luomaan työelämäinnovaatioita.

”Suurten yritysten henkilöstöhallinnossa on usein asiantuntemusta jo valmiiksi, mutta pienillä yrityksillä resursseja on vähemmän. Hankkeilla helpotetaankin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada uraohjauspalveluja”, sanoo Heinivirta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Pexels

Julkaistu: 12/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

PODCAST
HR-ammattilainen osaamisen kehittämisen keskiössä – näin autat organisaatiota menestymään

PODCAST
Yrityskulttuuri on kuningas

mainos_660
mainos_666
mainos_667
mainos_597
mainos_616



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »