Johtaminen
Rekrytointi (arviointityökalut, rekrytointityökalut)

Näin onnistuu hakijakokemuksen mittaus ja analysointi rekrytoinneissa

Oletko miettinyt, millainen hakijakokemus ja työnantajamielikuva hakijoille jää rekrytoinneistasi? Entä mitä rekrytointiprosessissa kannattaisi parantaa? Kohtaavatko hakijoiden odotukset ja todellisuus keskenään? Olet aivan oikeiden kysymysten ääressä, sillä hakijakokemus ja työnantajamielikuva ovat entistä tärkeämpiä rekrytoinnin onnistumiskriteerejä.

Rekrytointi on vuoropuhelua, johon työnhakijat lähtevät tyypillisesti mukaan kiinnostavan rekrytointi-ilmoituksen huomattuaan. Tyypillisesti rekrytointi tavoittaa useamman hakijan, joista lopulta vain yksi tulee valituksi tehtävään. Valittu hakija on varmasti melko tyytyväinen rekrytoinnin lopputulokseen. Entä kaikki muut hakijat? Oletko koskaan kysynyt, miten rekrytointiprosessi hoidettiin hylättyjen hakijoiden mielestä? Etenikö prosessi luontevasti kaikkien hakijoiden näkökulmasta?

Sanotaan, että mielikuvia ja kokemuksia on vaikea mitata. Kysymällä kuitenkin oikeat kysymykset hakijakokemuksen mittaus ja analysointi ei olekaan niin mystistä kuin aluksi saattaa vaikuttaa. Hakijakokemus, työnantajakuva ja rekrytointien hoitaminen onnistuvat tiedon avulla, ja työnhakijat ovat parhaita tietolähteitä.

Hakijakokemuksen mittaus ja analysointi onnistuu rekrytointijärjestelmän avulla

Hakijakokemuksen mittaus onnistuu näppärästi LAURA™-rekrytointijärjestelmän avulla, kun mittauksen voi integroida saumattomaksi osaksi rekrytointiprosessia ja kerätä hakijoilta palautetta osana rekrytoinnin aikana tapahtuvaa vuoropuhelua. Myös GDPR on valmiiksi huomioituna, kun kyselyitä ei tarvitse hoitaa ulkoisella kyselytyökalulla. Palautekyselyn voi lähettää rekrytoinnin päätteeksi tai vaikkapa vaiheistetusti rekrytoinnin aikana.

Valmiiden mittarien ansiosta palautekyselyjen tekeminen on helppoa. Kysymyksiä ei tarvitse keksiä itse, vaan riittää, että seurattavat mittarit poimitaan valmiista valikoimasta. Yleisillä hakijakokemuksen mittareilla voi kartoittaa esimerkiksi, miten rekrytointiprosessin hoitaminen yleisesti ottaen sujui, oliko viestintä riittävää, mikä hoidettiin hyvin, mikä voitaisiin hoitaa vieläkin paremmin.

Mielikuviin ja odotuksiin kohdistuvilla mittareilla voi mitata esimerkiksi hakijoiden mielikuvia ennen työnhakua ja sen jälkeen sekä olisivatko hakijat kokemuksensa perusteella halukkaita olemaan mukana vastaavassa rekrytoinnissa jatkossakin. Rekrytointi-ilmoitukseen ja hakemuksen lähettämiseen kohdistuvilla mittareilla voi puolestaan tutkia rekrytoinnin alkuvaiheen sujumista kuten sitä, koettiinko tehtävänkuvaus riittävän informatiiviseksi, kokiko hakija pystyneensä kertomaan kaiken olennaisen hakemuslomakkeen välityksellä jne. Vastaavasti haastattelun, videohaastattelun ja henkilöarvioinnin sujumista pääsee tutkimaan näitä varten tarkoitetuilla mittareilla.

Myös hakijakokemuksen analysointi onnistuu kätevästi suoraan LAURA™-rekrytointijärjestelmässä, jossa kyselyiden tuloksia on mahdollista tarkastella modernien widgettien ja raporttien avulla.

Tutustu LAURA™an ja johda rekrytointeja tiedolla. Aloittaa voit vaikka heti!

Artikkelin kirjoittaja, LAURA™ tuotepäällikkö Marko Sirén, järjestää hakijakokemuksen mittauksesta ja analysoinnista maksuttoman webinaarin tiistaina 26.4.2022 klo 9. Webinaarissa tutustutaan palautekyselyiden luomiseen LAURA™-rekrytointijärjestelmällä, kyselyiden lähettämiseen rekrytoinnin eri vaiheissa sekä tulosten tarkasteluun raporttityökalun avulla. Lisätietoa webinaarista ja ilmoittautumislinkin löydät laura.fi-sivultamme.

Tutustu LAURA™an ja tilaa demotunnukset!

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.