Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Työterveyshuollon läpinäkyvä raportointi tukee HR:n työtä

Työterveyshuoltoon kertyy paljon dataa mm. henkilöstön terveydestä, työkykyriskeistä ja kustannuksista. Tieto on HR:lle erittäin arvokasta, mutta usein käyttöön tullessaan jo vanhentunutta, vaikeasti tulkittavaa, eikä aina vastaa olennaisimpiin kysymyksiin.

Täsmä Työterveydessä pilotoidaan parhaillaan työkalua, joka tekee työterveystiedosta läpinäkyvää, ajantasaista ja henkilöstöjohdolle suoraan käyttökelpoista esitettäväksi esimerkiksi johtoryhmässä.

Dataa, ei mutua

Täsmä Työterveys tunnetaan jo n. 2 000 asiakasyrityksessä työterveyskentän mullistajana: työterveyshuollon palveluntuottaja vannoo suoruuden, selkeyden ja läpinäkyvyyden nimiin kaikessa tekemisessä. Raportointiprojekti sopii valittuun strategiaan kuin nenä päähän.

“Meillä nojataan tietoon, ei mutuun”, sanoo Täsmän toimitusjohtaja Esa Halmesmäki.

“Tämä näkyy meillä kaikessa. Esimerkiksi diagnostiikkaa koskevat ratkaisut tehdään meillä puhtaasti lääketieteellisin perustein. Emme teetä kassavirtaa kasvattaaksemme ylimääräisiä tutkimuksia tai kutsu asiakkaita ylimääräisiin tarkastuksiin, jos niistä ei tieteen valossa ole hyötyä.”

Halmesmäki ei malta olla kommentoimatta myös työterveyshuollon rönsyilyä HR:n ennen suvereenisti johtamalle kentälle, eli työhyvinvoinnin ylläpitoon.

“Henkilökohtainen mielipiteeni on, että henkilöstöjohdon osaamisella rakennetaan varsinainen työhyvinvointi, ja työterveyspalveluiden kuuluu keskittyä työkykyyn ja terveydenhoitoon. Työhyvinvoinnista kuuluu sulka HR-johtajan hattuun, ei työterveyshuollon”, Halmesmäki vielä kiteyttää.

“Onkin tärkeää, että me tuotamme nimenomaan työterveyshuollon dataa ja jätämme HR:n vastuulle esimerkiksi hyvinvointidatan ja työntekijäkokemusten keräämisen, joihin heillä on ylivoimaisesti paras osaaminen.”

Vipuvarsi päätöksentekoon

Napakasta datasta on iloa erityisesti, kun henkilöstöä koskevien päätösten vaikutusta halutaan punnita realistisesti. Kun tarjolla on selkeät diagrammit, saadaan niistä vipuvartta esimerkiksi investointeihin.

“HR:n tekeminen muuten näkyy meille kertyvässä datassa yllättävänkin nopeasti, vaikka kyse olisi verrattain pienistäkin siirroista. Pääsemme siis suhteellisen pikaisella aikataululla punnitsemaan ensituntumaa ratkaisuihin. Olemme esimerkiksi huomanneet, että omailmoituskäytännön käyttöönotto on monissa yrityksissä leikannut sairauspoissaolojen määrää”, Halmesmäki vinkkaa.

Läpinäkyvästä, lähes reaaliaikaisesti kertyvästä tiedosta on huomattava hyöty tulevaisuuden siirtoja ajatellen.

“Työterveyshuollon raportoinnissa käsitellään toisinaan kuukausien takaisia asioita ja tyydytään aprikoimaan syitä & seurauksia jälkijunassa. Mikäli saatavissa on tuoretta tietoa ja kehityssuuntaa voidaan seurata koko ajan, päästään muokkaamaan käytäntöjä ketterästi”, kertoo Täsmän asiakkuusjohtaja Mia Koskinen.

Täsmä Työterveys Oy

Läpinäkyvä data tarkoittaa kustannussäästöä

Kun yrityksessä pidetään työntekijöistä hyvää huolta, työterveyshuollollekin riittää vähemmän töitä. “Olemme kerätyn tiedon valossa päätyneet laskemaan kiinteää hintaa joiltakin asiakkailtamme”, Halmesmäki kertoo, ja jatkaa:

“Toki kääntöpuolena on se, että joskus täytyy suositella siirtoja myös toiseen suuntaan. Toisaalta, kun tarve on suoraan osoitettavissa lukujen valossa, myös hinnan korottaminen on otettu hyvin vastaan. Yksikään asiakas ei ole lähtenyt Täsmältä hinnankorotuksen seurauksena”, hän iloitsee.

Asiakkaalle voidaan ehdottaa toisenlaista sopimusta, jos datan perusteella näyttää, että sellainen sopisi heille paremmin.

“Jos yrityksen sopimukseen kuuluvat vastaanottokäynnit kivijalka-asemalla, mutta 99 % vaivoista saadaan hoitumaan etävastaanotolla, saatamme ehdottaa palvelutason muutosta”, kertoo Mia Koskinen.

Myös laskutustapaa voidaan vaihtaa. “Joillekin yrityksille sopii kerätyn datan valossa paremmin sopimus, jossa laskutetaan erikseen käynneistä, toisille taas kiinteä hinta. Asiakas tietysti valitsee itse, mutta jos meistä näyttää, että säästöjä voisi syntyä vaihtamalla, ehdotamme herkästi toisenlaista sopimusta”, jatkaa Koskinen.

Potilastieto pysyy turvassa

Läpinäkyvyys ei tarkoita, että potilastietoihin päästäisiin kajoamaan. “Aivan itsestään selvä lähtökohta on, ettei raportoinnista päästä kaivautumaan yksilötason tietoon”, toteaa Halmesmäki.

“Kaikki data on anonymisoitua. Toki meillä työterveyshuollossa on arkipäivää, että työnantaja tai HR nostaa esiin yksilöitä koskevia työkykyhuolia, joita käsitellään huolen kohteen luvalla hänen kanssaan yhdessä, mutta työterveyshuolto ei lain mukaan saa olla aloitteellinen tällaisen tiedon välittämisessä”, hän täsmentää.

Vertailudataa pian tarjolla

Raportointiin on juuri syntymässä lisäosa, jonka avulla päästään vertaamaan yrityksen työterveystietoja muun tietokannan – niin ikään anonymisoituihin – lukuihin.

“Tämä auttaa esimerkiksi hahmottamaan valtakunnallisia trendejä lähes reaaliaikaisesti”, Halmesmäki iloitsee.

“Käytännössä esimerkiksi epidemioiden aikana yrityksissä ehditään huolestua sairauspoissaolojen kasvusta turhankin herkästi. Jos datasta nähdään, että muissa yrityksissä kehityssuunta on sama, vältytään turhilta, reaktiivisilta siirroilta”, hän summaa.

Lue lisää: tasma.fi