HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri

Miten muuttuvassa työelämässä voi rakentaa yhteisöllisyyttä?

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Etä- ja hybridityön yleistymisen suuria haasteita työyhteisöille on ulkopuolisuuden tunne, joka voi heikentää motivaatiota ja hyvinvointia. Kohtaamiset puolestaan lujittavat työyhteisön yhteenkuuluvuutta.

”Hyvässä työyhteisössä jokainen kohdataan omana itsenään. Uusissa työn tekemisen muodoissa kohtaamisia on suunniteltava entistä tietoisemmin. Tämä vaatii esihenkilöiltä aktiivista, osallistavaa johtamisotetta”, sanoo Fonectan henkilöstöjohtaja Minna Korander.

Kasvokkain kohdatessa esihenkilön on hyvin luontevaa käydä keskusteluja tiimiläistensä kanssa. Etä- ja hybridityötä johtaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että keskusteluja tapahtuu. On myös tärkeää, että myös virtuaalisissa kohtaamisissa puhutaan välillä muustakin kuin työstä. Arjen kuulumisia jakaessa työkavereihin tutustuu paremmin myös ihmisinä.

”Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä työyhteisöä koossa pitävä voima, johon jokainen voi vaikuttaa. Jokaisella työntekijällä on tarve tulla kuulluksi ja tuntea olevansa osa yhteisöä, jonka tukeen voi luottaa”, Korander pohtii.

Yhteistyöllä tuloksia ja työhyvinvointia

Yhteistyö on voimavara, joka vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin myös etä- ja hybridityössä. Fonectalla yhteistyötä ja työhyvinvointia on kehitetty vahvistamalla yhteisöllistä työkulttuuria.

”Etä- ja hybridityö vaativat uutta asennoitumista sekä johdolta että työntekijöiltä. HR sitoo yhteen yrityksen, johdon ja henkilöstön näkökulmat työhön ja yhteistyöhön. HR voi lisätä kaikkien osapuolten ymmärrystä siihen, miten työtä tehdään laadukkaasti ja fiksusti erilaisilla työnteon malleilla”, Korander sanoo.

Toimiva yhteistyö luo työhyvinvointia ja parhaimmillaan tukee jaksamista työn ulkopuolella. Työyhteisön yhteistyötä ja luottamusta edistetään läpinäkyvällä toimintakulttuurilla, johon kuuluu avoin ja rakentava viestintä.

”Yhteisöllinen työkulttuuri nojautuu hyviin arjen käytäntöihin ja yhteisölliseen tekemiseen. Johdon ja esihenkilöiden näyttämä esimerkki ja selkeät pelisäännöt auttavat jokaista työntekijää edistämään yhteisöllisyyttä.”

Tavoitteena tasa-arvoinen ja inklusiivinen työympäristö

Fonecta on rakentanut päämäärätietoisesti tasa-arvoista ja inklusiivista työympäristöä. Hyvästä työpaikasta kertoo myös Fonectalle myönnetty Great Place to Work -sertifikaatti. Sertifiointia edeltäneessä henkilöstötutkimuksessa fonectalaiset nostivat Fonectan kulttuurin vahvuuksiksi yhteisöllisyyden ja tasa-arvoisuuden. Myös Fonectan arvot Fokuksella, Fiksusti ja Fiiliksellä tukevat yhteisiä tapoja toimia.

Työympäristön parantamiseksi ja esihenkilöiden työn tukemiseksi Fonectalla on otettu käyttöön perinteisten kehityskeskustelujen lisäksi ”Mitä kuuluu”-keskustelut. Keskustelun teemat ja keskustelurunko tukevat esihenkilöä hyvinvointiin liittyvien keskustelujen käymisessä.

”Olemme keskittäneet työkyvyn seuraamista HR-järjestelmäämme, mikä helpottaa tiimiläisten tilanteen seuraamista. Käyttämämme kotimaisen Sympan järjestelmä on joustava ja sopii suomalaiseen työkulttuuriin. Sympaan on rakennettu kehityskeskustelut, ”mitä kuuluu”-keskustelut ja varhaisen tuen malliin liittyvät automaattiviestit esihenkilöille”, Korander sanoo.

Tavoitteellisen ja osallistavan yhteistyön avulla monipuoliset ja uudenlaiset tavat tehdä työtä muuttuvat voimavaraksi, joka tuo työelämään molemminpuolista joustoa.

www.sympa.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 02/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.

Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.