Tiimit
Yrityskulttuuri

Perehdytyksen arvo mitataan vasta ensivaikutelman jälkeen

Hailey HR:n Ida Jansheden ja Frida Wahlberg kuvaavat, miten perehdytys toimii heidän organisaatiossaan osana kulttuurista sitouttamista

Perehdytys on kriittinen vaihe työntekijäkokemuksen rakentamisessa – mutta sen vaikutus ulottuu paljon ensivaikutelmaa pidemmälle. Uusi työntekijä ei arvioi uutta työpaikkaansa vain ensimmäisten päivien perusteella, vaan sen mukaan, miten hänet otetaan vastaan, mitä hänelle kerrotaan, ketä hän kohtaa ja milloin hänet kohdataan. Hailey HR:llä perehdytys nähdään jatkuvana suhteena, joka alkaa jo ennen työsopimuksen voimaanastumista ja jatkuu kauas työsuhteen alkuvaiheen yli. Kun perehdytys on integroitu osaksi arjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, se ei ainoastaan nopeuta työn aloitusta, vaan se vahvistaa koko organisaation kulttuurista eheyttä.

Vinkkimme onnistuneeseen perehdytykseen

Hyvin suunniteltu perehdytys on avain onnistuneeseen rekrytointiin – niin uudelle työntekijälle kuin koko organisaatiolle. Jaamme parhaat vinkkimme uusien kykyjen vastaanottamiseen ja siihen, miten saat työntekijän tuntemaan olonsa kotoisaksi uudessa roolissaan.

Valmistautuminen preboarding-portaalissa

Kun työsopimus on allekirjoitettu, uusi työntekijä saa käyttöönsä preboarding-portaalin, johon on koottu tietoa omasta roolista, tiimistä ja arjen käytännöistä. Portaali tarjoaa mahdollisuuden tutustua asioihin omaan tahtiin ja valmistautua rauhassa jo ennen ensimmäistä työpäivää.

Perehdytys-päivät kollegoiden kanssa

Ensimmäiset työpäivät ovat täynnä energiaa ja uusien yhteyksien luomista. Pyrimme ajoittamaan aloitukset niin, että useampi uusi työntekijä aloittaa samana päivänä. Tämä tuo vertaistukea ja vähentää jännitystä, kun uuden alun voi jakaa muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Lisäksi jokainen tiiminvetäjä pääsee esittelemään oman vastuualueensa, ja uusi työntekijä saa kattavan katsauksen tuotteesta sekä koko organisaatiosta.

Uusia työntekijöitä ei unohdeta

Ensivaikutelma on tärkeä, mutta jatkuvuus ratkaisee. Säännölliset check-in-keskustelut varmistavat, että uusi työntekijä saa tarvittavaa tukea ja löytää paikkansa organisaatiossa. Alkuvaiheessa tapaamisia on tiiviimmin, mutta ne eivät koskaan lopu kokonaan. Perehdytys ei ole vain prosessi, vaan keino rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Kun alku on hyvin hoidettu, työntekijän on helpompi kehittyä, löytää paikkansa osana yritystä ja tuntea nopeasti olevansa mukana viemässä yhteisiä tavoitteita eteenpäin.

Julkaistu: 05/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.

Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu ja henkinen kuormitus kasvaa, myös työntekijän sitoutuminen alkaa horjua. Tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet työntekijöistä olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos henkisestä hyvinvoinnista ei huolehdita. Yksi ratkaisu on tuoda mielen valmennus osaksi työpaikan arkea matalalla kynnyksellä ja yksilöllisesti.

Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).

”Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia”, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.