Rekrytointi

Yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistettäviä – kolme keinoa nuorten työllistämiseen

Rakenteellinen työttömyys syvenee Suomessa. Yli puolet työttömistä kuuluu rakennetyöttömiin, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla, kertoo EVAn tuore selvitys.

Tilastokeskuksen mukaan 57 prosenttia kaikista työttömistä kuului kesäkuun lopussa rakennetyöttömiin – heidän työllistymisensä ei onnistu, vaikka talous kasvaisi ja uusia työpaikkoja syntyisi.

Erityisesti nuorten asema on hälyttävä: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yli viidesosa (22 %) työvoimaan kuuluvista 15–24-vuotiaista oli työttömänä kesäkuussa 2025. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jos nuori jää ilman tutkintoa ja ensimmäistä työpaikkaa, syrjäytymisen riski kasvaa merkittävästi.

EVA ehdottaa kolmea keinoa nuorten työllistämiseen:

1. Pikakoulutusväylä tutkinnottomille nuorille – enintään 3 kuukauden koulutus, joka räätälöidään työvoimapula-aloille.

2. Rekrytointipalkkio yrityksille, jotka palkkaavat vailla työhistoriaa olevia nuoria.

3. Lähiöallianssit, joissa valtio, kunnat, hyvinvointialueet, yritykset ja järjestöt etsivät yhdessä ratkaisuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen.

Työllisyyspalveluiden rekisteritietojen mukaan kesäkuussa 2025 oli 75 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston perusteella vuonna 2022 oli noin 27 000 nuorta, joilla ei ollut lainkaan työhistoriaa. Kun työhistorian puute yhdistyy tutkinnottomuuteen ja pitkittyneeseen työttömyyteen, nuoren työllistymistodennäköisyys putoaa vain 7 prosenttiin vuoden seurannassa.

”Rakennetyöttömyyden syöksykierre katkaistaan vain, jos nuorille annetaan nopea väylä koulutukseen ja ensimmäiseen työpaikkaan. Muuten Suomi menettää pysyvästi työvoimaa ja verotuloja”, toteaa artikkelin kirjoittaja, konsultti Jussi Pyykkönen.

Pyykkösen laskelmien mukaan työttömyyden kustannus yhteiskunnalle on miljardiluokkaa vuodessa. Pelkästään nuorten työttömyysetuuksiin kuluu noin 580 miljoonaa euroa vuosittain – ja summa kasvaa, jos nuorten työllistymismahdollisuuksia ei paranneta.

”Suomessa on liikaa sellaisia työuria, jotka eivät koskaan ala”, Pyykkönen painottaa

Kuvat: Pexels

Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA

Julkaistu: 08/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Avointen työpaikkojen määrä vähentyi kuluneen vuoden toisella neljänneksellä 38 % vuodentakaiseen verrattuna. Avoimia työpaikkoja oli vähemmän tarjolla erityisesti yksityisellä sektorilla ja rakennusalalla.

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan kohtuullisiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja suhdannenäkymistä ovat hieman valoisampia kuin viime maaliskuussa. Sen sijaan työllisyysnäkymät ovat maaliskuuta huonommat.

Nopeasti muuttuva työelämä herättää nuorissa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Työterveyslaitoksen uusi Taidolla työelämään -hanke tuo lukiolaiset aktiivisiksi kanssatutkijoiksi tutkimukseen, jossa selvitetään, miten työnhakuvalmennus ja työelämäpelkojen käsittely tukevat 16–18-vuotiaiden lukiolaisten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.

Työntekijämäärä väheni heinäkuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,3 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Laskua on jatkunut jo kaksi vuotta, eikä elpymisen merkkejä ole riittävästi, vaikka teollisuudessa nähtiin pientä kasvua.

Elokuussa suomalaiset palaavat runsain joukoin töihin, ja etätyö tarjoaa monelle pehmeän laskun arkeen. Valokuitusen YouGovilla teettämä Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimus paljastaa, että noin viidennes etätyöläisistä herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen sen alkua.

Työystävien merkitys suomalaisille on suuri. Työeläkeyhtiö Elon kyselyn mukaan jopa 90 % työikäisistä kokee, että työystävän läsnäolo vähentää stressiä, ja yhtä moni arvioi hyvien suhteiden parantavan työn sujuvuutta.

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

Elon asiakaskyselyt osoittavat, että yli 55-vuotiaat työntekijät ovat kaikista innostuneimpia työstään. Yli 45-vuotiaiden työinnostus on keskimäärin korkeampi (3,85/5) kuin alle 45-vuotiailla (3,69), ja yli 55-vuotiailla jopa 3,92.

Tutkimusyhtiö Norstatin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista pitää tekoälyä erittäin suuressa tai suuressa määrin hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Luku on Pohjoismaiden alhaisin. Samalla suomalaiset eivät juurikaan pelkää, että tekoäly vaikuttaisi työpaikkoihin: ainoastaan 7 % kokee tekoälyn uhaksi omalle työlleen tulevaisuudessaan.

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä. Tuoreen työelämägallupin mukaan lähes puolet (46 %) työelämässä olevista on tehnyt etätöitä viimeisen vuoden aikana, ja 74 % haluaisi jatkaa etätöiden tekemistä myös tulevaisuudessa. Jopa puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuus vietäisiin pois.