mainos_1028

Hyvinvointi

NÄKÖKULMA

Rahapelaamisesta kannattaa puhua työpaikalla

artikkelikuva: Rahapelaamisesta kannattaa puhua työpaikalla

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä.

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö Arpa-projekti, EHYT ry
http://www.arpaprojekti.fi

EHYT ry tarjoaa tietoa, koulutusta ja työkaluja rahapelihaittojen ehkäisemiseen työpaikalla. Ilmaiset Työelämä pelissä -koulutukset 26.4.2017 Tampereella ja 23.5.2017 Kuopiossa.

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä. Suurimmalle osalle pelaaminen ei aiheuta haittoja. Kuitenkin arviolta 124 000 suomalaista kärsii peliongelmasta. Tiedämme, että suurin osa ongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista on työssäkäyviä.

Jos työntekijän pelaaminen muuttuu liialliseksi, vaikuttaa se hänen sosiaaliseen elämäänsä ja vaikutukset yltävät myös työ- paikan arkeen. Rahapelihaittojen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ongelmat eivät näy tai haise ulospäin. Usein pelaaja ei itse myönnä ongelmaa, hyväksy rahapelaamisesta koituvia haittoja tai halua puhua omasta pelaamisestaan.

Työkaverit kuitenkin havaitsevat, jos kollegalla ei ole kaikki kunnossa. Työntekijän rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi toistuvina poissaoloina tai vaikeutena tehdä yhteistyötä. Yllättävän usein voimme lukea iltapäivälehtien lööpeistä, kuinka rahapeliongelma on johtanut taloudellisiin väärinkäytöksiin. Jos työntekijä pyrkii pääsemään ahdingostaan ottamalla rahaa työnantajan pussista, siitä voi aiheutua työnantajalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia mainekysymyksistä puhumattakaan.

Tietyillä toimialoilla työskentely saattaa asettaa työntekijät alttiiksi rahapeliongelman kehittymiselle. Erityisesti rahapelien parissa työskentely tai se, että työskentelee tilassa, jossa on rahapelilaitteita, voi lisätä riskiä rahapeliongelmaan. Lisäksi työn luonne voi altistaa ongelmalle. Esimerkiksi vuorotyössä tai kuljetusalalla toimivat pitävät usein taukoja ympäristöissä, joissa rahapelit ovat helposti saatavilla ja niiden parissa on helppoa viettää aikaa.

Rahapeliongelmaa ei yleensä tunnisteta suomalaisilla työpaikoilla. Ongelmaa ei osata ottaa puheeksi eikä peliongel- maista työntekijää ohjata hoitoon. Rahapelihaittoja voidaan kuitenkin ehkäistä päihdehaittojen tapaan: sopimalla yhteiset säännöt ja kirjaamalla ne työhyvinvointisuunnitelmaan sekä päihdeohjelmaan. Jos hankalien tilanteiden puheeksi otosta ja hoitamisesta ei ole sovittu etukäteen, saattaa syntyä vaikenemisen ilmapiiri ja tilanne voi eskaloitua iltapäivälehtien lööppitarinoiden kaltaiseksi sotkuksi. On kaikkien etu, jos työpaikalla on sallittua sanoa, ettei työkaverilla ole kaikki kohdallaan. Peliriippuvainen tarvitsee työyhteisön ja työnantajan tukea.

Rahapelihaittojen ehkäiseminen on osa työantajan yhteiskuntavastuuta ja työpaikan sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja. Rahapelihaittojen ehkäiseminen hyödyttää työnantajaa: kun työntekijälle ei synny ongelmia, ei niiden selvittämiseenkään kulu rahaa. Työpaikalla sisäinen luottamus kasvaa, kun ongelmatilanteisiin on luotu ennalta selkeät toimintatavat. Työnantajan hyvä maine ja työyhteisön hyvinvointi karttuu, kun toimii tässäkin asiassa vastuullisesti.

Teksti: Tapio Jaakkola

Julkaistu: 01/2017

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 3/2024

HR viesti
mainos_1096



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »