Johtaminen
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Coaching löytää jatkuvasti uusia uomia

Coaching tähtää tätä nykyä yhä enemmän arkijohtamisen parantamiseen, uskoo Marita Lehikoinen. Yli 20 vuoden kokemuksen coachingista omaava Lehikoinen on nähnyt, kuinka coachingin soveltamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kovastikin. Usein coachingia halutaan, kun jokin muutos tapahtuu:

”Kun esimerkiksi positio tai vastuut muuttuvat työpaikalla, ihminen haluaa varmistaa, että pystyy kasvamaan uuteen, vaativampaan asemaan. Coaching on tässä prosessissa hyödyllinen työkalu”, Lehikoinen arvioi.

Coaching on myös omiaan silloin, kun halutaan selkiyttää niitä rooleja, joita itse kukin meistä omaksuu työyhteisön sisällä eri tilanteissa. ”Tällöin voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että voi paremmin yhdistää johtajan ja asiantuntijan roolit omassa itsessään, ja löytää sen oikean roolin kussakin tilanteessa.”

Pehmeä on parempi

Coaching uppoaa otolliseen maaperään jo siksikin, että nykyiset johtajuustrendit painottavat valmentavaa johtamista. Lehikoisen mukana nyt on alettu ymmärtää, että valmentava, ratkaisukeskeinen johtamismalli on sellaista ”pehmeää” johtamista, joka tuo tuloksia.

”Esimerkiksi itseohjautuva organisaatio tarvitsee pehmeää johtamista, jota numeroista saatu data tukee – ja esimies puuttuu tilanteeseen vain etupäässä silloin, kun on erityistä tarvetta.”

Ei Lehikoinen kiroa perinteistä ”numerojohtamistakaan”, vaan näkee että se on bisneksen kannalta välttämätön komponentti – mutta aina pitää pinnistellä, jota nähdään ne asiat ja ihmiset lukujen takana.

Useassa organisaatiossa onkin lähdetty rakentamaan organisaation sisäistä coaching-mallia. Mallissa valmennetaan organisaation omista ihmisistä ns. sisäisiä coacheja, jotka pystyvät auttamaan ja tukemaan esimerkiksi muutostilanteissa, tilanteissa joissa henkilö tarvitsee tukea mm. omaan jaksamiseen, työhyvinvointiin, osaamisen ylläpitoon tai sen kasvattamiseen. Halutaan panostaa aidosti työkulttuuriin ja sen kehittämiseen, mistä ne numerot syntyvät ja ketkä ne tekevät.

Toivelista pomolle

Johtajilta Lehikoinen toivoo kolmea ominaisuutta: itsetuntemusta, avarakatseisuutta ja inhimillisyyttä. Hänen mukaansa kaiken lähtökohta on se, että johtaja tuntee itsensä ja omat tapansa reagoida esimerkiksi paineen alla.

”Avarakatseisuuteen liittyy taas se, että voi nähdä riittävän kauas, jotta voi toimia lähellä ihmistä. Osa johtajan inhimillisyyttä on sitten sen tiedostaminen, että ihmiset ovat kokonaisuuksia ja tilanteet elämässä vaihtelevat”, hän pohtii ja lisää että työelämäkin on elämää, iloineen ja suruineen.

”Yleisesti ottaen työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja he ansaitsevat arvostusta”, Lehikoinen toteaa ja neuvoo johtajia ottamaan ”sydäntä mukaan” aamulla konttorille suunnatessaan.

Lisätietoja:
Marita Lehikoinen Oy
P. 040 840 0470
marita@maritalehikoinen.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.