Rekrytointi (rekrytoivat koulutusohjelmat, vuokratyö)
Yrityskulttuuri

Nykypäivänä työn pitää sopia elämään

Carrot on henkilöstöpalvelualan ja rekrytointiliiketoiminnan välittävä ja vastuullinen kumppani

Hyvä työelämä on tasa-arvoista ja motivoivaa. Lisäksi työelämältä odotetaan joustavuutta ja arvomaailmojen kohtaamista. Carrot yhdistää ammattilaiset ja yritykset ammattitaitoisesti, tukee työntekijöitä ja kouluttaa tulevaisuuden osaajia.

Työnhakijan elämäntilanteen huomioiminen rekrytoinnissa on tärkeää, jotta työntekijät kokevat työn itselleen sopivaksi. Tyytyväinen, motivoitunut ja työssään viihtyvä työntekijä on myös työnantajan etu.

”Nykypäivänä työn pitää sopia elämään. Me autamme työnhakijoita löytämään omaan elämäntilanteeseensa sopivan työn nopeasti. Rekrytoidessa kartoitamme sekä työntekijöiden että työnantajayritysten arvomaailmat”, sanoo Carrotin kehitysjohtaja Tessa Koivunen.

Työnantajamielikuvan ja yrityskulttuurin tunnistaminen on oleellista, jotta osaajille voidaan tarjota heille sopivia tehtäviä. Carrotilla työtyytyväisyys onkin Suomen keskiarvoa korkeampi. Tyytyväisyyttä parantavat työntekijöistä välittäminen ja läsnä oleminen.

”Autamme työntekijöitämme erilaisissa elämäntilanteissa. Nuoret saattavat tarvita tukea työelämätaitoihin tai elämänhallintaan”, sanoo Koivunen.

Esimerkiksi opiskelijalle työn joustavuus on tärkeää, jotta työn, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen sujuu. Perhettä perustaessa työn vakinaisuus nousee keskeiseksi.

Uusia urapolkuja avautuu kouluttautumalla

Oppilaitosyhteistyön ja erilaisten rekrytointikanavien kehittämisen ansiosta Carrot löytää osaajia työnantajayritykselle haastavissa rekrytointitilanteissa. Rekrytoinnin lisäksi Carrot kouluttaa uusia tekijöitä osaajapulasta kärsiville aloille sekä muuttuneisiin työtehtäviin.

”Jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa työelämän ja tehtävänkuvien muuttuessa. Me olemme sekä työntekijöiden että työnantajayritysten kumppanina muutoksessa ja tuemme kasvua”, Koivunen sanoo.

Carrot on rakentanut oppisopimus- ja työhönperehdytyspolkuja tilanteisiin, joissa työrooliin ei valmistu ammattilaisia suoraan oppilaitoksista. Peruskoulutuksen lisäksi saatetaan tarvita konkreettista oppimista työpaikalla.

”Työroolista riippuen osaamisen eri osa-alueita on kehitettävä. Tulevaisuuden ja jo nykypäivänkin työelämässä työuran aikana opiskellaan ja hallitaan useita ammatteja”, Koivunen sanoo.

Lisätietoja: www.carrot.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.