Movendos

Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Henkilöstöpalvelut kirittää työelämän muutosta monin tavoin

artikkelikuva: Henkilöstöpalvelut kirittää työelämän muutosta monin tavoin

Henkilöstöpalveluala on iso tekijä yhteiskunnallisesti, koska Suomen sadan suurimman työllistäjän joukossa on jo 25 henkilöstöpalvelualan ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Henkilöstöpalvelualan nousu isoksi työllistäjäksi heijastaa laajempaa muutosta yhteiskunnassa, asiantuntijat uskovat.

Työelämää myllertävät digitalisaation, automatisaation ja robotisaation lisäksi huomattavasti pehmeämmät arvot – kuten ihmisten (etenkin nuorten) käsitys siitä, millaista työ on tai pitäisi olla. Se tiedetään, että työ sinänsä ei tule katoamaan mihinkään, mutta työn sisältö muuttuu. Tulevaisuudessa työelämä ja yksilön työura on yhä pirstaleisempi ja saattaa koostua monesta eri työstä. Samalla vuokratyö, osa-aikatyö, määräaikainen työ ja erilaiset projektit lisääntyvät.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava toteaa, että Suomessa käytävässä julkisessa keskustelussa on toistuvasti esiintynyt pelko siitä, että uudet, joustavammat työn muodot synnyttävät ”kahden kerroksen väen” problematiikkaa. Pelko on kuitenkin turhaa, koska työmarkkinoiden jako – ainakin – kahteen on jo tapahtunut.

”Töiden jakautuminen erikoistumista vaativiin, henkisesti kuormittaviin ja kokonaisvaltaista sitoutumista vaativiin sekä toisaalta suorittavampiin, henkisesti vähän kuormittaviin, välineellisesti määrittyviin on jo tosiasia”, hän linjaa.

Monoliitin hautajaiset

Halavan mukaan me olemme hyvin nopeasti tilanteessa, jossa kaikki mahdollinen työ tulee huolellisesti haravoida esiin ja muovata siitä kullekin sopivia työn kokonaisuuksia. Olennaiseksi muodostuu myös maan sisäinen työnjako: jokaisen tulisi voida tehdä arvoa tuottavaa työtä lähellä omien kykyjensä ja osaamisensa ylärajoja eikä alarajoja.

”Me olemme väkisinkin menossa kohti joustavampaa, ihmiselle sopivampaa työnteon mallia”, toteaa Halava ja lisää, että ”monoliittisen” työelämän loppu häämöttää vääjäämättä. Itse asiassa Halava on sitä mieltä, että säännöllinen ”tyypillinen” palkkatyö on pidemmässä tarkastelussa vain joitakin vuosikymmeniä kestänyt työelämän vaihe, jonka kestolle tai kehittymiselle ei voida työnteon historiasta tunnistaa varmaa jatkumoa.

Halava on tutkinut vuokratyötä ja huomannut, että moni vuokratyötä koskeva ennakko-olettama ei pidäkään paikkaansa. ”Lisäksi vuokratyöstä käyty julkinen keskustelu on ollut melko värittynyttä”, hän toteaa.

”Vuokratyötä on pyritty pitkään käsittelemään sen koettujen puutteiden kautta, vertaamalla vuokratyösuhdetta perinteiseen vakituiseen työsuhteeseen.”

Mainettaan parempi?

Vuokratyöllä on kuitenkin jokunen etu verrattuna vakkariduuniin. Työ saa esimerkiksi jäädä työpaikalle, kun työtunnit ovat täynnä. Vuokratyössä korostuvat työn välineellisyys, valinnanvapaus työmäärissä, vaihtelunhalu, mahdollisuus kokeilla erilaisia töitä sekä identifioituminen toisiin vuokratyöntekijöihin yhteisönä. Lisäksi liikkuva työntekijä on ”vapaa agentti”, joka voi helposti vaihtaa henkilöstöpalveluyritystä.

”Vuokratyön markkinoilla todennäköisesti myös kaikki palauteketjut ovat lyhyempiä kuin vakiintuneiden työpaikkojen yrityksissä, joten ketteryyden ja kehittymisen näkökulmasta vuokratyön markkinan pitäisi olla yhteiskunnallisesti todella kiinnostava”, uskoo Halava, jonka mukaan on ollut ”hätkähdyttävää” huomata, miten vuokratyöntekijöiden työtyytyväisyys on kehittynyt kymmenen vuoden kuluessa.

Vuokratyöntekijöiden itsensä mukaan kaikenlainen työ voi olla mielekästä, jos työn ja vastuun suhde on kohdallaan. Vastuun ja vapauden aiemmasta poikkeava, aktiivisempi yhteensovittaminen saattaa olla vuokratyön erityisen positiivinen ulottuvuus siksi, että töitä on selkeämmin muovattava työntekijälle, joka ulkoa tulevan roolinsa vuoksi tarvitsee selväpiirteisemmin rajatun työtehtävän.

Milleniaalien maailmaan

Oppimisen ja kokemuksien keräämisen näkökulma on tuttu varsinkin Y-sukupolven edustajille – ja tutkimusten mukaan elämäntilanteeseen liittyvä valinnanvapaus korostuu noin puolella vuokratyöntekijöistä.

Miten joustoa sitten saadaan lisää? – Halavan mukaan ainakin pitäisi päästä eroon työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen perinteisestä poteroajattelusta, josta koituu huomattavasti haittaa ja hitausmomenttia. ”Monet työpaikkojen haasteista ovat eri osapuolille yhteisiä ja sellaisina niitä myös pitäisi ratkoa”, toteaa Halava, joka on tehnyt yhteistyötä yli 400 suomalaisen työyhteisön kanssa. Hänen mukaansa yrityksissä paikallinen sopiminen on jo voimissaan:

”Se on julkinen salaisuus, että meillä paikallinen sopiminen on oikeasti ollut yrityksissä käytössä jo pitkään.”

Jäykistä rakenteista eroon

Elinkeinot, työvoima, ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta on pitkälti samoilla linjoilla Halavan kanssa.

”Meillä on elinkeinoelämässä jäykät rakenteet, joiden pitää muuttua. Meillä ei ole itse asiassa muuta mahdollisuutta”, hän toteaa.

Metsä-Tokilan mukaan ”maan tapa” on pitänyt vakituista duunipaikkaa kansakunnan kaapin päällä ainoana tavoiteltavan arvoisena työnteon tapana, mutta vaikka ammattiyhdistykset ja muut konservatiiviset toimijat mielellään pitäisivät tilanteen ennallaan, muutos tulee silti.

”Henkilöpalveluala on omalta osaltaan tekemässä tuota muutosta.”

Henkilövuokraus pesi kasvonsa Timo Metsä-Tokila muistuttaa, että henkilöpalvelubisnes on sekin muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Alkuaikojen ylilyönnit ja epäselvyydet loivat kuvaa jokerikortista, johon on syytäkin suhtautua vähän epäluuloisesti.

”Sittemmin ala on järjestäytynyt, laatinut omat säännöt ja oppinut hoitamaan asiansa vastuullisesti. Samalla mielikuva henkilöstöpalvelualasta on parantunut”, Metsä-Tokila arvioi.

Toisaalta henkilöstöpalveluyritykset ovat työnantajina kohdanneet keskinäisen kilpailun vuokratyöntekijöistä – ja tätä kautta niille on syntynyt intressi parantaa työntekijöidensä työoloja.

Nykyään henkilöstöpalvelufirmat tarjoavat monelle mahdollisimman matalan kynnyksen työllistymiseen. Maahanmuuttajat voivat opetella suomalaisen työelämän pelisääntöjä henkilöstöpalvelun avulla ja kauan työelämästä poisolleet kansalaiset voivat tehdä ”comebackin” tätä kautta.

”Vastaavasti monille opiskelijoille on erittäin tärkeää, että he voivat tehdä lisäansioita ja rakentaa omia verkostoja henkilöstöpalveluja hyödyntämällä”, Metsä-Tokila toteaa.

kuva

Duunit taskuun!

Nuorten sukupolvien pirtaan sopii myös vuokratyön ” äppiytyminen”. Kun älypuhelimeen on ladattu henkilöstöpalvelun sovellus, voi nuori nähdä yhdellä silmäyksellä onko kiinnostavia työvuoroja lähellä kotikontuja – ja lyödä diilin lukkoon saman tien.

”Digitaalisuus on vahva henkilöstöpalveluja nostava asia ja suuri voimavara myös jatkossa”, arvelee Metsä-Tokila. ”Tällä saralla ala voi myös näyttää mallia muille”, hän toteaa ja lisää, että optimaalinen datan pyörittely – jotta paras työntekijä löytää parhaan duunin – on varmasti asia, josta koko yhteiskunta tulee hyötymään, tavalla tai toisella.

”Myös eri sovellusten räätälöitävyys on rohkaisevaa. Näin työnhakija voi ladata esimerkiksi venäjän tai arabiankielisen sovelluksen ja saada palvelua omalla kielellään.”

Jatkossa voidaan odottaa kansainvälisyyskehityksen etsivän lisääkin uusia uomia. ”Tämä voi tarkoittaa mm. sitä, että isot, globaalit vuokratyöfirmat voivat lähettää työntekijöitä rajojen yli ja tarjota nykyistä vielä kokonaisvaltaisempaa palvelua asiakkailleen.”

Toinen Metsä-Tokilan ennakoima nouseva trendi koskee henkilöstöpalvelujen erikoistumista – tai pikemmin nykysuuntauksen vahvistumista, hän tarkentaa.

”Meillä on jo firmoja, jotka erikoistuvat välittämään vaikkapa keikkalääkäreitä sairaaloihin. Jatkossa ala varmasti erikoistuu vielä enemmän.”

Ratkaisujen runsaudensarvi?

Alan suurin toimija Barona työllistää vuositasolla 30 000 ihmistä. Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen katsoo, että vuokratyöllä on paljon annettavaa nyky-yhteiskunnassa.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa ammatit muuttuvat nopeasti, työstä tulee projektiluonteista, osa-aikatyö lisääntyy ja palvelualat kasvavat vahvasti. Vuokratyö tarjoaa ratkaisuja näihin kaikkiin”, toteaa Vanhala-Harmanen. Kun työstä tulee monimuotoisempaa, voi vuokratyöllä olla tiettyä tasaavaa vaikutusta: esimerkiksi osa-aikaisuuksia yhdistelemällä voidaan saada aikaan työnantajan haluama palvelutaso.

Vanhala-Harmasen mukaan henkilöstöpalvelut ovat kulkeneet pitkän tien viimeisen 10 vuoden aikana. ”Koulutus- ja valmennuspalvelut ovat tulleet paljon vahvemmin mukaan, ja tietenkin digitaaliset ratkaisut ovat kehittyneet valtavasti, jolloin esimerkiksi työvuorojen valinta on helpottunut”, hän kuvailee.

Samalla henkilöstöpalvelujen ”iso kuva” on isompi kuin koskaan: ”Koko työsuhteen elinkaaren hallinta on se juttu tällä hetkellä.”

kuva
Minna Vanhala-Harmanen
Kuva: Barona

Strategista selkänojaa

Vanhala-Harmanen uskoo, että 2020-luvulla henkilöstöpalvelutoimijat lujittavat strategisia kumppanuuksiaan yritysten kanssa entisestään. ”Lisäksi ala tulee olemaan vahvemmin myös julkisen sektorin työnvälityksen kumppani”, hän näkee.

Vuokratyöfirmoihin ei enää aikoihin ole suhtauduttu kummastellen tai väheksyen, mutta yksi kivi hiertää kengässä edelleen. Vanhala-Harmanen toteaa, että vuokratyötä pidetään sangen usein kalliina vaihtoehtona – turhaan.

”Esimerkiksi meillä Baronassa on niin loppuun hiotut prosessit, että me voimme tuottaa asiakasyrityksen tarvitseman palvelun vähintään yhtä tehokkaasti kuin asiakas itse – ja joskus vielä tehokkaammin”, hän toteaa.

Vanhala-Harmanen uskoo, että vuokratyön tehokkuus voi hyvinkin helpottaa yksinyrittäjää, joka tuskaisena miettii ensimmäisen työntekijän palkkaamista. ”Jos ensimmäinen rekrytointi arveluttaa, hyvä vaihtoehto voi olla se, että ottaa työntekijän henkilöstöpalvelun kautta”, hän vinkkaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 02/2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5
mainos_163
mainos_330
mainos_302
mainos_349
mainos_315



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »