Johtaminen
Valmennus

Tulevaisuuden työn johtamisen supervoimat

Digiloikka tehty! Uudessa tilanteessa heräsimme huomaamaan, että työelämä muuttuu nopeammin kuin osaamme aavistaakaan. Tarvitsemme vanhojen käytäntöjen lisäksi uudenlaisia johtamisen taitoja jo ihan pian.

Tarvitaanko johtamista tulevaisuudessa?

Miltä maailma näyttää viiden vuoden kuluttua? Mitä se tarkoittaa työelämällemme? Entä johtamiselle? Introverteimmät meistä saattavat jo haaveilla pelkkien robottien johtamisesta. On myös ennustettu, että johtajia ei tarvita ollenkaan. Varmaa kuitenkin on, että olipa nimike mikä hyvänsä niin tulevaisuudessakin tulee olemaan hyödyksi se, että jotkut huolehtivat yhteisestä suunnasta, saavat innostumaan ja osallistavat jokaisen tuomaan oman, yksilöllisen panoksensa yhteistyöhön.

Mitkä taidot auttavat menestymään johtajana tulevaisuudessa?

Alla muutamia taitoja, joiden merkityksen ennustetaan korostuvan tulevaisuuden johtamistyössä.

Ketteryys on korviemme välissä. Suurin osa ajatuksistamme on samoja kuin eilen, toissa päivänä ja viime viikolla. Voimme harjoitella vanhoista ajatuksista irti päästämistä ja uusien näkökulmien näkemistä. Ketteryyttä on myös se, että sovitaan suunta, mutta tarkemmat etapit vain lähitulevaisuuteen. Kokeillaan uusia toimintatapoja, vaikka ei olla ollenkaan varmoja toimivatko ne.

Sekä neurotieteilijät että yritysten tekemät tutkimukset nostavat turvallisuuden tunteen yhdeksi työelämän tärkeimmistä menestystekijöistä. Meidän on kuluneen vuoden perusteella helppo ymmärtää, että turvallisuuden tunteen luomisen taidolle on tulevaisuudessa entistä enemmän tarvetta. Teemme todellisen parhaamme, olemme luovia ja uskallamme kokeilla uutta vain, kun meidän ei tarvitse pelätä vaikkapa joukosta putoamista tai uusia digitaalisia työkaluja.

Tulevaisuuden johtamisen taitoina ratkaisukeskeisyys ja myönteisyys voisivat tarkoittaa vaikkapa sitä, että ohjataan koko porukan katse eteenpäin, näkemään mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sovitaan askeleita, huomataan pienetkin onnistumiset ja kehitetään toimintoja lisäämällä niitä. On ehdoton edellytys hienoille saavutuksille, että myönteistä pöhinää on enemmän kuin negatiivista. Johtamistehtävässä olevalla on iso mahdollisuus vaikuttaa siihen, kumpaan keskitytään.

Tietoa, tutkittavaa ja tehtävää tulee olemaan vielä enemmän kuin sitä on nyt. Sanotaan, että hän, joka osaa keskittyä olennaiseen ja ohjata myös muita siihen, tulee menestymään. Mitä kaikkea sinun oikeastaan tarvitsee tietää? Mikä kaikki ansaitsee huomiosi? On tarpeen osata koota porukka pohtimaan myös yhdessä mikä on olennaista ja minkä voimme nyt jättää vähemmälle.

Myötätunnon voimaa on tutkittu viime vuosina paljon. Olemme saaneet vahvistusta siihen, että myötätunnon osoittaminen näkyy lopulta viivan allakin positiivisesti. On selvinnyt myös, että henkilö, joka osaa tuntea itseään kohtaan myötätuntoa, tulee menestymään. Hän pääsee esimerkiksi epäonnistuneesta kokeilusta pian eteenpäin.

Resilienssi voisi suomeksi tarkoittaa kestävyyttä, joiden avulla osaamme ponnahtaa pian muutosten ja vaikeuksien jälkeen takaisin toimiviksi. On tärkeää osata kasvattaa sekä johtajan omaa että tiimin resilienssiä. Mitkä asiat kasvattavat resilienssiä? Moni niistä liittyy esimerkiksi turvallisuuden tunteeseen ja oikeat vastaukset tähänkin löytyvät kysymällä.

Etätyötä johtaessa moni on huomannut ihmisen työntekijän takana. Esiin astuu yksilöllinen johtaminen. Olemme enemmän erilaisia kuin osaamme arvatakaan. Ennen hoettiin, että pitää johtaa kuten haluaisi itseä johdettavan. Nyt ymmärrämme, että se on huonoin neuvo ikinä. Jokainen hyötyy siitä, että tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Mistä muusta? Se selviää kysymällä.

Intuitio tulee varmasti olemaan yksi johtamisen vaikuttavimmista työkaluista. Kun kaikkea tulee olemaan vielä enemmän kuin nyt ja vauhti kiihtyy niin hän, joka osaa käyttää intuitiotaan pystyy tekemään tarvittaessa nopeita ja rohkeita päätöksiä ja keksimään niitä ideoita, joihin ei järkeilyn avulla päästä. Intuition käyttöä voi opetella nykyisin myös yliopistotasolla. On tärkeää osata esimerkiksi erottaa intuitio mielikuvituksesta.

Verkostojen luominen on nyt helpompaa kuin koskaan. Meillä on siihen erinomaiset välineet, joilla on mahdollista koota ajatuksia ja kokemuksia mistä päin maailmaa hyvänsä. Isot tulokset tulevat todennäköisesti vaatimaan sitä, että osaa hyödyntää verkostoitumisten mahdollisuuksia tehokkaasti yhdessä tiimin kanssa.

Voisiko tärkein kaikista tulevaisuuden johtamistaidoista olla innostamisen taito? Henkilö, joka osaa innostaa johdettaviensa lisäksi asiakkaitaan, yhteistyökumppaneitaan, koko verkostoaan ja ehkä jopa omaa esimiestään tulee varmasti saamaan hienoja tuloksia. Mistä innostamisen taidot koostuvat? Ytimessä ovat ainakin arvostava kiinnostus, kysymisen ja kuuntelemisen sekä kannustamisen taidot. Ja varmasti vähintään ripaus omaa innostusta.

Mistä taidosta tulee sinun uusi johtamisen supervoimasi?

Teksti: Pia Aalto
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 08/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.

Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.