mainos_1112

TOIMITUKSELTA

Etätyön erikoisjoukot

Viimeisen puolen vuoden aikana etätyö on hypännyt marginaalista vahvasti valtavirtaan ympäri Eurooppaa. Työ- ja elinolosuhteiden säätiö Eurofound julkaisi keväällä tutkimuksen siitä, miten hyvin konttorilta on siirrytty kotikonttorille eri maissa.

Eurofoundin ’Living, working and COVID-19’ -tutkimuksen ykkössijalle hyppäsi Suomi, jossa peräti 59% työntekijöistä oli siirtynyt tekemään etätyötä ilman sen suurempaa kitkaa. Kotikonttorin kutsu oli kuultu hyvin myös esimerkiksi Beneluxmaissa ja Tanskassa (yli 50% siirtynyt etätyöhön). Peränpitäjinä toimivat Kroatia, Kreikka ja Romania (alle 30%).

Tilastokeskuksen arvion mukaan miljoona suomalaista on tehnyt duunia kotoa käsin jo monta kuukautta. Tämä on vaatinut tietenkin toimivaa IT-infraa: kun tietoliikenneyhteydet rullaa ja digitaaliset työkalut avittavat työtä eteenpäin, aika moni meistä on löytänyt itsestään todellisen etätyön erikoisosaajan. Teams-taiturin viittaa on syytä kantaa ylpeänä.

Teknologia on kuitenkin vasta puoli voittoa. Etätyön hanskaamiseen tarvitaan myös vaikeammin määriteltävää ”henkistä infraa”, jossa punnitaan työntekijän itseohjautuvuus ja -johtajuus moneen kertaan. Tämä pakon edessä suoritettu massiivinen ihmiskoe on ollut monelle vanhan koulukunnan työnantajalle pahin mahdollinen painajainen: miten työmuurahaisia nyt valvotaan, kun porukka on hajonnut ties minne?

Monessa työpaikassa on varmasti yllätytty siitä, miten hyvin muutos on sujunut. Suomalainen työntekijä on vastuullinen ja omatoiminen, eikä hevillä ryhdy sahaamaan omaa oksaansa. Kaikkien merkkien mukaan työntekijöiden ja työnantajien välinen luottamus on koronakriisin aikana noussut piirin tai pari.

Eurofoundin tutkimus myös paljastaa, että mitä enemmän työntekijöitä siirtyi etätöihin, sitä vähemmän maassa raportoitiin työajan vähentyneen koronaviruksen seurauksena. Ympäri Euroopan työtuntien määrän raportoitiin laskeneen. Pohjolassa taas siirryttiin vikkelästi etätöihin ja pidettiin tuntimääristä kiinni: niin Ruotsi, Suomi kuin Tanskakin pitivät työajan ennallaan noin puolessa ilmoitetuista tapauksista.

Tähän tutkimustulokseen varmasti vaikuttaa myös työn luonne: duuneista yhä suurempi osa on ”uuden ajan tietotyötä”, joka on luonteeltaan usein yksinäistä ja vaativaa puurtamista läppärin ääressä. Tällöin on suhteellisen sama, naputellaanko konetta pääkonttorilla, kotona tai kahvilassa. Niin kauan kuin tulokset ovat hyviä, ei fiksu esimies puutu siihen, missä työntekijä fyysisesti sijaitsee. Tulokset voi tehdä sisään vaikka laiturin nokasta.

Suomella on myös hihassa, ei ässä, vaan kuningatar: korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden naispalkansaajien osuus on meillä suurempi kuin missään muussa EU-maassa. Näin kotikonttorien etulinjassa on siskoja ja veljiä hyvin heterogeenisesti.

Nyt kun valmistaudutaan syksyyn ja ennakoidaan viruksen toista aaltoa, ei vielä varsinaisesti ole syytä juhlapuheisiin ja ylenmääräiseen keskinäiseen kehuun. Mutta jos jossain vaiheessa päästään kumoamaan maljoja, maljapuheessa voisi mainita sanaparin vapaus ja vastuu. Suomalaiset etätyön erikoisjoukot ovat osoittaneet alan gurujen visiot todeksi: työ 2020-luvulla on todella ajasta ja paikasta riippumatonta ja moderni Teams-taistelija ei hyydy, vaikka vastaan tulisi mitä.

Kunhan vain muistetaan laittaa ne mikrofonit päälle palaverin aluksi (video olisi kiva myös).

Petri Charpentier

Julkaistu: 09/2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 4/2024

HR viesti
mainos_1096

ASIAKASVIESTI




Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »