Rekrytointi

Oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön potentiaali käyttöön

Syksyllä oppilaitokset heräävät jälleen eloon opiskelijoiden palatessa koulunpenkille ja yritykset pohtivat oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä - miten saada toiminta lisäarvoa tuottavaksi molemmille?

Puhuttaessa tässä jutussa oppilaitosten ja yritysten välisestä yhteistyöstä, lyhyemmin oppilaitosyhteistyöstä, pohdin yhteistyösuhteiden tarkoituksenmukaisempaa hyödyntämistä rekrytoinnin ja työnantajamielikuvan näkökulmasta erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksen on mahdollista tarjota työtä opiskelijoille lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä esimerkiksi sesonkityön tai harjoittelun muodossa. Miten oppilaitosyhteistyö hyödyttäisi vielä konkreettisemmin ja vaikuttavammin vierailun jälkeen sekä opiskelijaa että yritystä?

Oppilaitosyhteistyö on esimerkiksi yritysten tai organisaatioiden ja koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä. Yleisimpiä oppilaitosyhteistyön muotoja ovat esimerkiksi erilaiset opiskelijatapahtumat, oppilaitosvierailut tai opiskelijaprojektit, joissa yritysten edustajia on mukana. Yhteistyötoiminta on yritykselle panostus tulevaisuuteen sisältäen onnistuessaan merkittävän työnantajamielikuvallisen, markkinoinnillisen ja ennakoivan rekrytoinnin näkökulman. Opiskelijoille oppilaitosyhteistyö tarjoaa vinkkejä ja linkkejä muun muassa harjoitteluun, työssäoppimiseen, kesätyöhön tai jopa vakituiseen työsuhteeseen.

Oppilaitosyhteistyöllä on lisäksi vahva yhteiskunnallinen merkitys nuorten työllistymisen näkökulmasta. Sen vuoksi yhteistyön potentiaali tulisi ottaa käyttöön kokonaisvaltaisesti ja priorisoida yrityksessä korkealle rekrytointi- ja työnantajamielikuvatyössä.

Innovatiivisuutta ja käytännön harjoituksia työelämää varten oppilaitosvierailuihin

Keskustelu elämäntaitojen opettamisen lisäämisestä perusopetukseen on ruokkinut ajatusta myös työnhakutaitojen ja laajemmin työelämätaitojen oppimismahdollisuuksista oppilaitoksissa silloin kun ensimmäiset työsuhteet ja harjoittelut ovat lähestymässä. Miten kasvatamme uuden sukupolven tulevina työelämän edustajina työnhakuprosesseihin ja työelämän lainalaisuuksiin, ja miten oppilaitosyhteistyötä voidaan hyödyntää tässä yritysten ja oppilaitosten yhteisvastuullisena tekemisenä?

Työnhaku- ja työelämätaitojen merkitys yritykselle ennakoivan rekrytoinnin, ja nuorelle tulevan työnhaun näkökulmasta on suuri. Sen vuoksi on tärkeää, että oppilaitosyhteistyötä ei nähdä enää ainoastaan yksittäisinä, luentomaisina yritysvierailuina, mainosflyereina tai messupiste-esittelynä arvontakorin ja yrityskynien kera. Sovitun, vuosittaisen yhteistyön määrää, sisältöä ja muotoja tulisikin jatkuvasti kehittää vastaamaan entisestään sekä oppilaitoksen että yrityksen tavoitteita ja tarpeita. Moderni rekrytointiajattelu ohjaa ennen kaikkea molemminpuoliseen houkutteluun ja valintaan työsuhdetta solmiessa, ja oppilaitosyhteistyö antaakin vastavuoroiselle tutkailulle laajan mahdollisuuden - sovimmeko toinen toisillemme. Lisäksi suunnitelmallisella yhteistyöllä oppilaitosten on mahdollista saada yritysten ammattilaisten läsnäolo ja osaaminen paremmin nuorten käyttöön. Seuraavassa esimerkki oppilaitosvierailusta, jonka avulla voitaisiin lisätä yhteistyön konkretiaa, vaikuttavuutta ja lisäarvoa molemminpuolisesti.

Esimerkki: Vierailuaika oppilaitoksessa kolmivaiheisena nuorten työnhakukoulutuksena

Oppilaitosvierailu on oiva paikka yrityksille päästä opettamaan nuorille käytännönläheisesti työnhausta ja rekrytoinnista, ymmärtää nuorten työnhakuun liittyvää ajattelua, ja ennakoida tulevia rekrytointitarpeita. Toisaalta, työnhakutaito on taito, joka opitaan toistojen kautta – oli kyse sitten esimerkiksi työhakemuksen kirjoittamisesta tai työhaastattelusta. Usein nuorilta odotetaan haastattelutilanteessa jo erityisesti esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja huolimatta kokemattomuudesta tilanteessa. Tiedämme, että työnhakutaitojen lisäksi vuorovaikutustilanteissa toimimista oppii parhaimmillaan kokemuksen ja kokeilun kautta, joten entäpä jos oppilaitosvierailuaika hyödynnettäisiinkin näiden tilanteiden harjoitteluun tukien samalla myös pedagogisesti opetustarjontaa? Ja mikä olisikaan parempi tapa varmistaa itselleen kesätyöpaikka kuin hoitaa hyvällä asenteella tällainen päivä yrityksen edustajan kanssa?

Vuosittainen yritysvierailu ja toiminnan esittely oppilaitoksessa pidetäänkin työnhaku- ja työhaastattelukoulutuksena: ensimmäisessä vaiheessa nuoret valmistautuvat oppilaitosvierailuun omalla CV-pohjallaan, jonka tärkeimpiä kohtia hiotaan rekrytoinnin ammattilaisen kanssa ja ennakoidaan jo tulevaa kesätyöhakua alkuvuodesta. Toisessa vaiheessa siirrytään toteuttamaan rekrytoijan johdolla konkreettisia työhaastatteluharjoituksia pareittain, joissa nuori saa tietoa, taitoa ja ennen kaikkea kokemuksen haastattelutilanteesta; miltä tilanne tuntuu, saako jännittää? Rekrytoija näkee jännityksen useimmiten myönteisenä sen luodessa mielikuvan siitä, että nuori ehdokas suhtautuu vakavuudella työpaikan saantiin. Usein se saattaa jäädä kuitenkin nuorta itseään harmittamaan. Kun tilannetta on etukäteen harjoiteltu ammattilaisen kanssa, on harjoituksen muistijäljen mahdollista lieventää jännitystä ensimmäisessä, oikeassa työhaastattelussa, ja siten parantaa keskustelun laatua ja työmahdollisuutta. Kolmannessa vaiheessa harjoitellaan vielä videohaastattelun tai -tehtävän tuottamista, joka nykyään on usein osa rekrytointiprosessia. Rekrytoija ohjaa oikean äänenvoimakkuuden, kameran etäisyyden ja muistiinpanojen sijoittamisen siten, että kun nuori tarvitsee ensimmäisen kerran videomateriaalia työnhaussaan, sen tekeminen onnistuu.

Edellä kuvatun, käytännönläheisen harjoittelun lisäarvo oppilaitoksen, yrityksen ja ennen kaikkea opiskelijan – kohta työnhakijan – näkökulmasta on suuri. Lisäksi tämänkaltainen vierailu varmasti jättää jälkeensä positiivisen mielikuvan yrityksestä, antaa tärkeitä vastauksia työnhakuun liittyen, luo aidomman kokemuksen työhaastattelusta, ja uskoa tulevaisuuden työnhakutilanteissa selviytymiseen.

Hyödynnetäänkö sinun yrityksessäsi tai oppilaitoksessasi jo käytännönläheisiä harjoitteita – tai muuta, mieleenpainuvia ja konkreettisia oppilaitosyhteistyön muotoja?

Teksti: Lotta Lukka
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.