Finnkino | pikkujoulut elokuvissa

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Hyvät (työ)elämän aakkoset

Filosofi Maija-Riitta Ollila peräänkuuluttaa kriittistä ajattelua, jäntevää kokonaisnäkemystä - ja säntillistä sielunhoitoa

artikkelikuva: Hyvät (työ)elämän aakkoset

Kuva: Pixabay


Muutos on kuollut. Tai ainakin se on lakannut olemasta siinä aristoteelisessä merkityksessä, että organisaatio kohtaa muutoksen prosessissa, jossa on alku, keskikohta ja loppu – ja sitten porskuttaa tyytyväisenä eteenpäin. Nyt työelämä on yhtä jatkuvaa muutosten virtaa, josta ei voi enää erottaa missä yksi muutos loppuu ja toinen alkaa. ”Virtaavassa maailmassa” ei ole suvantoja.

Keskustelu filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollilan kanssa avaa mielenkiintoisia näkymiä suomalaiseen työelämään – ja siihen, mihin se mahtaa olla menossa 2020-luvulla.

”Nyt ollaan tilanteessa, jossa ei oikeastaan koskaan voi vain pysähtyä ikään kuin keräämään voimia. Digitalisaatio vain kiihdyttää tätä virtaa, jonka vietävänä me olemme.”

Ollila ei silti suostu ”ylimytologisoimaan” aikaamme: kuormitusta ja painetta töissä on varmasti ollut aina ja ihmiset reagoivat kovaan prässiin eri tavalla, kukin omien ominaisuuksiensa mukaan.

”Se, mikä nykypäivän työelämässä on varmasti totta, on suuri työmäärä. Kiire sen sijaan on ihmisen päässä”, hän huomauttaa.

Viisaus ei asu älypuhelimessa

Etiikkaan erikoistuneena filosofina Ollila vetää herkästi keskusteluun mukaan ajattelun All-Star-ketjulaisia Sokrateesta alkaen.

”Sokrateen neuvo tämän päivän työelämään on: pidä huolta omasta sielusta.”

Ollilan mukaan mystikot kautta aikojen ovat keskittyneet nimenomaan etsimään mielenrauhaa ja antaneet virran mennä. Mutta mitä tehdä, kun ”virta” tunkee vapaa-ajalle ja koteihin äly-etuliitteellä varustettujen laitteiden avulla jatkuvasti?

Ollilan neuvo on oppia priorisoimaan: ”Kannattaa ensinnäkin keskittyä tekemään yksi asia kerrallaan. Toisekseen, ihmisen pitäisi pyrkiä kehittämään omia henkisiä ominaisuuksiaan, koska henkiset valmiutemme ovat valtavan keskeisessä roolissa nykypäivän työelämässä.”

Työelämä on monikko

Ollila huomauttaa, että siinä missä ihmisten ominaisuudet ovat erilaisia, ei työelämäkään ole yhdestä graniittijärkäleestä veistetty monoliitti – eikä itse asiassa ole koskaan ollutkaan.

”Meillä on jo pitkään ollut rinnakkain erilaisia ’työelämiä’ – ja jatkossa tämä kehitys tulee moninaistumaan vielä lisää”, hän toteaa. Onkin selvää, että metroa siivoavan, kieltä puhumattoman maahanmuuttajan ”työelämä” eroaa merkittävästi ison IT-firman huippuasiantuntijasta, joka on saavuttanut erilaisten visiopapereiden hehkuttaman riippumattomuuden ajasta ja paikasta jo vuosia sitten.

”Kokemukset eivät ole yhteismitallisia, mikä on hyvä pitää mielessä.”

kuva
Kuva: Pixabay

Tekoäly haastaa etiikan

Viime aikoina Ollila on pohtinut paljon sitä, miten tekoäly vaikuttaa, no, lähes kaikkeen kuviteltavissa olevaan. Kun filosofi fundeeraa, siitä syntyy usein kirja – niin tässäkin tapauksessa. Tekoälyn etiikkaa (Otava) ilmestyi viime vuonna. Ollilan mukaan tekoäly ja koneoppiminen ovat siirtyneet teknologiakeskustelun johtotähdeksi niin vastaansanomattomasti, että aihepiiriä oli hyvä pöyhäistä myös etiikan näkökulmasta.

Kirjassaan Ollila tosin toteaa, että tekoälyä sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole olemassakaan – oikeampi termi on vielä pitkään koneoppiminen. Elinkeinoelämän kannalta keskeinen kysymys kuuluu, miten bisnes saadaan järjestymään tekoälyn ympärille järkevällä tavalla? – Ollila huomauttaa, että tekoäly voi vapauttaa ihmiset tekemään jotain mielekkäämpää ja vivahteikkaampaa, kun kaikki mahdollinen automatisoidaan koneoppimisen voimin. Mutta ellei tässä onnistuta, on olemassa hyvin todellinen vaara, että kokonaiset yhteisöt ”jauhautuvat” tekoälyn ja automatisaation alle.

”Jos automaatio hoitaa kaiken, ihmiset jäävät herkästi osattomiksi, ilman merkityksellistä tekemistä”, hän varoittaa.

Hanskat naulaan, homo sapiens?

Loppuuko ihmistyö sitten joskus? – Tätä pohti esimerkiksi Jeremy Rifkin teoksessaan End of Work vuonna 1995, mutta sama teema puhutti jo yli sata vuotta sitten: Thorstein Veblenin kirja The Theory of the Leisure Class ilmestyi jo vuonna 1899. Teos piirsi suuntaviivoja tulevaisuuteen, jossa eliitti voi huoletta keskittyä vapaaherran elämään. Mutta voisiko ”leisuristin” joutenolosta tehdä jokamiehenlajin – ja kannattaisiko yrittää, jos voisi?

”Työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyy yhä enemmän porukkaa, joka pitää kiinnittää yhteiskuntaan jollain uudella tavalla, oli se sitten perustulo tai robottivero tai mikä muu tahansa”, Ollila pohtii.

”Merkityksellinen työ ja haluttu vapaa-aika on se yhdistelmä, johon pitää pyrkiä.”

Kun pomo olikin kyborgi

Toisaalta tekoälyn ”haavekuvassa” kehitetään uutta työtä ja eliminoidaan ilmastonmuutoksen kaltaiset tikittävät ympäristöpommit. Myös esimerkiksi johtamiseen odotetaan kovaa boostia konemaailmasta:

”Johtamisen muutos on meillä välttämätön: tulevaisuudessa johtamisessa käytetään, tavalla tai toisella, tekoälyä paljon enemmän.”

Ollila kertaa johtamisen evoluutiota: puhtaasti tuotantokeskeisestä johtamisesta on edetty ihmis- (tai ainakin asiakas-) keskeiseen johtamiseen, mutta koneoppiminen kirittää pomoja uudelle tasolle.

”Tulevaisuuden johtaminen on ihmiskeskeistä johtamista, jota koneoppiminen jollain tavalla tehostaa.”

kuva
Kuva: Pixabay

Mutta ei esimiehenkään niskaan pidä kaikkea kasata. Tekoäly – siinä missä mikä tahansa digitalisaation muoto – kuolee kehtoonsa, ellei organisaatiossa lämmetä sen täysimääräiselle hyödyntämiselle. ”Ellei tekoälyä aidosti haluta käyttää työpaikalla, niin eihän se homma sitten onnistu. Ei johtaja yksin voi olla vastuussa tästä, vaan se menee syvemmälle yrityskulttuuriin.”

Johto voi kyllä allokoida resursseja, rakentaa koulutuspolkuja ja pitää hengennostatuspuheita, mutta elleivät työntekijät innostu tekoälystä, voi vallankumouksesta ennustaa sangen lyhytikäistä.

Firmakentän luottofilosofi

Sujuvasanaisen ideatykin maineessa oleva Ollila on suosittu puhuja eri tapahtumissa – ja usein yritykset ottavat häneen yhteyttä, kun tarvitaan joku avaamaan isoja teemoja ja umpisolmuja.

”Filosofi kutsutaan paikalle, kun on joku muutos päällä. Tällä hetkellä se muutos liittyy yleensä teknologiaan”, toteaa Ollila, joka on tehnyt yhteistyötä satojen organisaatioiden kanssa; ensin freelance-pohjalta vuodesta 1994 ja neljä vuotta myöhemmin oman yrityksen kautta.

Viime aikoina yritysten ja kansalaisten ilmatilaa on hallinnut – tietenkin – koronavirus ja sen kanssa pärjääminen. Ollila katsoo, että suomalaiset ovat selvinneet ainakin viruksen ensimmäisestä aallosta erittäin hyvin:

”Me olemme kekseliäämpiä kuin luulimme ja tykkäämme sittenkin toisistamme”, hän kuittaa ja lisää, että moni on ”uudelleenlöytänyt” lähimmäisen auttamisesta saadun ilon.

Samalla Ollila uskoo, että korona muuttaa maailmaa ratkaisevasti. Esimerkiksi etätyö on nyt tullut rytinällä sisään – eikä se varmasti lähde ihan vähin äänin. ”Etätyö tulee varmasti säilymään yhtenä työnteon muotona, koska se on äärimmäisen kustannustehokasta. Etätyö tulee laajenemaan ja yleistymään myös kriisin jälkeen.”

Ikävä neukkariin!

Toisaalta filosofi näkee jo vastatrendin nousevan: ”luomuläsnäolon” merkitys korostuu, kun kotikonttoreiden haamut viimein nousevat ei-ergonomisilta tuoleiltaan ja suuntaavat jälleen firman konttorille.

”Inhimillinen kontakti on entistä halutumpaa. Nyt ymmärretään, että toisen kohtaaminen on hyvin kokonaisvaltainen asia, joka vaatii omien tunteiden manageroimista oikeaan formaattiin.”

”Niin etätyössä kuin ”tavallisessakin” työssä yksi asia on ylitse muiden: kriittinen ajattelu. Meidän täytyy haastaa itsemme kysymään vanhoja kysymyksiä uudella tavalla”, Ollila kannustaa.

”Meidän tulee osata ja uskaltaa muodostaa kokonaisnäkemys asioista.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

kuva
Kuva: Jonne Räsänen / Otava

Filosofi ja valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila sanoo, että kannattaa ensinnäkin keskittyä tekemään yksi asia kerrallaan. Toisekseen, ihmisen pitäisi pyrkiä kehittämään omia henkisiä ominaisuuksiaan, koska henkiset valmiutemme ovat valtavan keskeisessä roolissa nykypäivän työelämässä.

MAIJA-RIITTA OLLILA

– filosofi, valtiotieteen tohtori

– Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori

– erikoisalueena etiikka

– kirjoittanut lukuisia kirjoja, joista viimeisin, Tekoälyn etiikkaa (Otava) ilmestyi maaliskuussa 2019

– suosittu puhuja eri yritystapahtumissa

Julkaistu: 10/2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5
mainos_163
mainos_315
mainos_330



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »