TOIMITUKSELTA

Luota filosofiin!

Kun valkokaulusväki jumittaa kuukausikaupalla kotikonttorissa, voi etätyö hyvinkin alkaa maistua puulta ja villasukkalook kyllästyttää. Mutta tämän introvertin ja erakon unelma voi tarjota ”elämän rakennuspuita” myös meille muille. Tässä numerossa (HR viesti 5/2020) filosofi Maija-Riitta Ollila ottaa kantaa koronakriisiin – ja antaa pari vinkkiä ”uuden normaalin” kanssa pärjäämiseen.

Ensinnäkin me suomalaiset olemme Ollilan mukaan kekseliäämpiä kuin luulimme ja myös sydämellisempiä. Filosofi näkee, että koronakurimus on auttanut meitä uudelleenlöytämään lähimmäisen auttamisesta saatavan ilon.

Ollila uskoo, että kun etätyö on nyt tullut ryminällä sisään, se ei varmasti lähde ihan vähin äänin pois. Kustannustehokas etätyö tulee laajenemaan ja yleistymään myös kriisin jälkeen.

Vastatrendikin tosin jo nousee. Ollilan mukaan ”luomuläsnäolon” merkitys korostuu jatkossa: osaamme arvostaa arjen pieniä kohtaamisia uudella tavalla. Ehkä neukkarin pikamikrotetut pullatkin saavat kunnianpalautuksen, mene ja tiedä.

Ollila rohkaisee Teams-veteraaneja kautta maan jatkamaan eteenpäin: meidän tulee alati haastaa itsemme kysymään vanhoja kysymyksiä uudella tavalla. Ja ellei kriittistä ajattelua voi harrastaa kotikonttorin rauhassa, niin missäs sitten.

Jossain nojatuolin mutkassa on onni piilossa. Suomi nousi World Happiness Reportin ykkösmaaksi maaliskuussa, nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. Onnellisuusfilosofi Frank Martela – ja pohjoismaiset tutkijakollegat Bent Greve, Bo Rothstein and Juho Saari – kirjoittivat raporttiin katsauksen niistä syistä, joiden takia Pohjoismaat tapaavat loistaa tämän tyyppisissä kilpailuissa.

Martela ja kollegat pohtivat Nordic Exceptionalism -artikkelissaan, että Pohjola on mukavasti omavarainen ”sosiaalisessa koheesiossa”. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisellä on ainakin joku henkilö, johon turvata tiukan paikan tullen – ja mahdollisuus tehdä elämän isoja valintoja vapaasti. Kaikki kiertyy luottamuksen ympärille: ihminen luottaa siihen, että lähimmäinen ei häntä ryöstä tai riistä. Ja kansalainen luottaa siihen, että valtio ei suunnittele hänen lähettämistään makkaratehtaalle.

Kun Martela kumppaneineen viimeistelivät työtään maaliskuussa, korona alkoi painaa päälle toden teolla. Akateeminen nelikko heitti ilmoille kysymyksen: mitkä maat tulevat pärjäämään parhaiten koronaviruksen jyllätessä? – Kaikki neljä olivat liki liikuttavan samaa mieltä siitä, että ne maat, joissa luottamus on arvossaan, tulevat pärjäämään kriisissä parhaiten. Puoli vuotta myöhemmin näyttäisi vahvasti sitä, että kyllä nuo filosofit jotain tietävät.

Tutkimusten valossa Suomi on pompannut EU-maiden kärkeen etätyön tekemisessä, perässään Benelux-maat ja muut Pohjoismaat. Perusteluista löytyy teknistä puolta, kuten digitalisaatiokehitys ja tieto- ja viestintäteknologia, mutta ei tällaista loikkaa suoriteta missään, ellei ”pehmeän infran” sydämestä löydy luottamusta.

Läpi Suomenniemen esimiehet ovat luottaneet tiimeihinsä ja siihen, että hommat hoituvat etäyhteyksillä. Työntekijät ovat palkinneet saamansa luoton ja osoittautuneet itseohjautuviksi, neuvokkaiksi ja melkein liiankin ahkeriksi. Liian ahkeriksi? – Joistakin organisaatioista on tullut viestiä, että työntekijät eivät aina malta hylätä läppäreitään työajan tullessa täyteen, vaan kodeissa roikutaan linjoilla pitkin iltaa, kun pitää hoitaa ihan vain pari pientä juttua tosi nopeesti.

Kehittämisen varaa on siis vielä.

Petri Charpentier

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Mistä yritysjohdossa unelmoidaan ja millaisista muutoksista syntyy parempi työelämä? Muun muassa näihin kysymyksiin Freia Oy hakee vastausta yritysjohdolle suunnatussa DREAMS-tutkimuksessa.

Yksinäisyys ei ole vain yksityiselämässä koettu ongelma, vaan se koskee myös työelämää. HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrista selviää, että joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä. Kyselyyn vastasi yli tuhat työssäkäyvää suomalaista.

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista organisaation menestykselle? Mitä jos mittarit eivät ota huomioon sitä, mikä on merkityksellistä organisaation jäsenille?

Palveleva johtaminen on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista ja kiinnostavimmista johtamisfilosofioista. Sen mukaan johtajan tehtävä on palvella, valmentaa ja auttaa työntekijöitä, ei käskeä, kontrolloida tai komentaa heitä.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa sosiaalista vastuuta?

Monimuotoisuus. Tasa-arvo. Yhteenkuuluvuus. Yhä useampi yritys on käynnistänyt DEI:hin (diversity, equity, inclusion) liittyviä kehityshankkeita ja moni hakee näillä myös kilpailuetuja. Aiheesta Aalto-yliopistoon maisterintyön tehnyt Joel Pirinen löytää monia syitä, miksi yrityksen kannattaa viimeistään nyt kiinnittää huomiota aiheeseen.

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki.

Etä- ja hybridityö vaativat uusia näkökulmia johtamiseen. Kohtaamisten ja yhteistyön kasvattaminen luo yhteisöllisyyttä ja antaa pohjan inklusiiviselle työkulttuurille.

Paasitorni on ainutlaatuinen kokous-, kongressi-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin parhaalla paikalla Siltasaaressa. Monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikasta löytyy sopiva tila muutaman hengen palaverista aina 800 hengen tilaisuuksiin. Jokaisen tapahtuman onnistuminen on Paasitornin henkilökunnalle sydämen asia.