Seuraa HR viesti
TOIMITUKSELTALuota filosofiin!
Kun valkokaulusväki jumittaa kuukausikaupalla kotikonttorissa, voi etätyö hyvinkin alkaa maistua puulta ja villasukkalook kyllästyttää. Mutta tämän introvertin ja erakon unelma voi tarjota elämän rakennuspuita myös meille muille. Tässä numerossa (HR viesti 5/2020) filosofi Maija-Riitta Ollila ottaa kantaa koronakriisiin – ja antaa pari vinkkiä uuden normaalin kanssa pärjäämiseen. Ensinnäkin me suomalaiset olemme Ollilan mukaan kekseliäämpiä kuin luulimme ja myös sydämellisempiä. Filosofi näkee, että koronakurimus on auttanut meitä uudelleenlöytämään lähimmäisen auttamisesta saatavan ilon. Ollila uskoo, että kun etätyö on nyt tullut ryminällä sisään, se ei varmasti lähde ihan vähin äänin pois. Kustannustehokas etätyö tulee laajenemaan ja yleistymään myös kriisin jälkeen. Vastatrendikin tosin jo nousee. Ollilan mukaan luomuläsnäolon merkitys korostuu jatkossa: osaamme arvostaa arjen pieniä kohtaamisia uudella tavalla. Ehkä neukkarin pikamikrotetut pullatkin saavat kunnianpalautuksen, mene ja tiedä. Ollila rohkaisee Teams-veteraaneja kautta maan jatkamaan eteenpäin: meidän tulee alati haastaa itsemme kysymään vanhoja kysymyksiä uudella tavalla. Ja ellei kriittistä ajattelua voi harrastaa kotikonttorin rauhassa, niin missäs sitten. Jossain nojatuolin mutkassa on onni piilossa. Suomi nousi World Happiness Reportin ykkösmaaksi maaliskuussa, nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. Onnellisuusfilosofi Frank Martela – ja pohjoismaiset tutkijakollegat Bent Greve, Bo Rothstein and Juho Saari – kirjoittivat raporttiin katsauksen niistä syistä, joiden takia Pohjoismaat tapaavat loistaa tämän tyyppisissä kilpailuissa. Martela ja kollegat pohtivat Nordic Exceptionalism -artikkelissaan, että Pohjola on mukavasti omavarainen sosiaalisessa koheesiossa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisellä on ainakin joku henkilö, johon turvata tiukan paikan tullen – ja mahdollisuus tehdä elämän isoja valintoja vapaasti. Kaikki kiertyy luottamuksen ympärille: ihminen luottaa siihen, että lähimmäinen ei häntä ryöstä tai riistä. Ja kansalainen luottaa siihen, että valtio ei suunnittele hänen lähettämistään makkaratehtaalle. Kun Martela kumppaneineen viimeistelivät työtään maaliskuussa, korona alkoi painaa päälle toden teolla. Akateeminen nelikko heitti ilmoille kysymyksen: mitkä maat tulevat pärjäämään parhaiten koronaviruksen jyllätessä? – Kaikki neljä olivat liki liikuttavan samaa mieltä siitä, että ne maat, joissa luottamus on arvossaan, tulevat pärjäämään kriisissä parhaiten. Puoli vuotta myöhemmin näyttäisi vahvasti sitä, että kyllä nuo filosofit jotain tietävät. Tutkimusten valossa Suomi on pompannut EU-maiden kärkeen etätyön tekemisessä, perässään Benelux-maat ja muut Pohjoismaat. Perusteluista löytyy teknistä puolta, kuten digitalisaatiokehitys ja tieto- ja viestintäteknologia, mutta ei tällaista loikkaa suoriteta missään, ellei pehmeän infran sydämestä löydy luottamusta. Läpi Suomenniemen esimiehet ovat luottaneet tiimeihinsä ja siihen, että hommat hoituvat etäyhteyksillä. Työntekijät ovat palkinneet saamansa luoton ja osoittautuneet itseohjautuviksi, neuvokkaiksi ja melkein liiankin ahkeriksi. Liian ahkeriksi? – Joistakin organisaatioista on tullut viestiä, että työntekijät eivät aina malta hylätä läppäreitään työajan tullessa täyteen, vaan kodeissa roikutaan linjoilla pitkin iltaa, kun pitää hoitaa ihan vain pari pientä juttua tosi nopeesti. Kehittämisen varaa on siis vielä. Petri Charpentier Julkaistu: 10/2020 Mitä mieltä olit artikkelista?HR viestin uutiskirjeUUSIMMAT |
Auntie Talks PodcastBLOGITNÄKÖKULMAT / KOLUMNITTOIMITUKSELTAASIAKASVIESTI |