Koulutus

HR ihmisten kestävän johtamisen tukena

HR:n perinteinen rooli on tukea johtoa esihenkilötyössä, jolloin keskitytään johtajan ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Kestävässä johtamismallissa asiaa ajatellaankin hieman toiselta kannalta: mitä tiimi- ja ryhmätasolla pitäisi tapahtua, jotta organisaation toiminta olisi kestävämpää ja ihmiset voisivat paremmin?

Liiketoiminnan kannalta organisaatioissa on mietittävä kaikkien resurssien käyttöä ja sitä, kuinka kestävää se on. Siihen ollaan jo herätty, että maapallo on rajallinen, mutta yhtä lailla myös ihmiset ovat rajallisia.

Ihmisten kestävyyden näkökulmasta hyvä vuorovaikutus kaikilla organisaation tasoilla muuttuu yhä merkittävämmäksi, sillä kun yhteistyö on saumatonta, myös yksilöt jaksavat paremmin. Kestävä organisaatio panostaakin ihmisten keskinäisiin suhteisiin ja eri osapuolten väliseen dialogiin.

Kestävässä johtamismallissa huomio kiinnitetään siis entistä enemmän ryhmien tukemiseen. Johdon tehtävänä on mahdollistaa tiimien toiminta ja auttaa kaikkia saamaan äänensä kuuluviin – siis tukea vuorovaikutusta.

Mistä käynnistyy organisaation muutos kohti kestävää vuorovaikutusta?

Kestävä johtaminen muuttaa myös johdon tukipalvelujen roolia. Painopiste ei ole enää ylhäältä alaspäin tulevan viestintävirran tukemisessa, vaan keskitytään entistä enemmän koko organisaation horisontaalisiin kommunikaatioväyliin.

Kun HR:n tukifunktio painottuu johtaja-alaissuhteiden sijaan koko työyhteisöverkostoon, johdon tavoin myös HR:n tärkeimmäksi tehtäväksi muodostuu eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen tukeminen.

Muutos lähtee siitä, että koko organisaatio saadaan oivaltamaan, minkälaista kestävä toiminta on ihmisten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tähän syvennytään Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n johtamisen ja henkilöstön kehittämisen valmennuksissa.

HY+ ja Helsingin yliopiston Avoin yliopisto ovat myös kehittäneet yhdessä uuden, monitieteisen Kestävyys organisaation voimavaraksi -koulutuskokonaisuuden, joka vastaa organisaatioiden haluun ymmärtää kestävyyttä ja erityisesti siihen liittyvää sosiaalista aspektia laajemmin.

Tutustu HY+:n koulutuksiin

Uudistuva organisaatio ja kestävä johtaminen

Osallistava viestintä

Teksti: Saara Kankainen

Julkaistu: 12/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.