Rekrytointi

Lähtömaatestaus varmistaa osaamisen tason

Innolink Staff löytää ratkaisuja henkilöstövolyymin optimointiin. Kuvassa vasemmalta Jarkko Varvio, Andrej Kuramsin, Lari Nurmi ja Riikka Huuhtanen.

Työterveyslaitos julkaisi Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -raportin loppuvuodesta 2020. Raportti visioi tulevaisuuden työelämää, jossa yhtenä keskeisenä trendinä nähdään väestörakenteen muutoksen vaikutukset, kuten ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö, työvoiman saatavuus ja globaali liikkuvuus. Tulevaisuudessa kulttuurisesti monimuotoisen, kansainvälisen työyhteisön keskeisimmät hyödyt näyttäytyvät parhaimmillaan organisaatioiden runsaampana luovuutena ja innovatiivisuutena.

Kansainvälisellä työväestöllä on edelleen hankaluuksia sopeutua suomalaiseen työelämään. Syitä voivat olla mm. kielitaidon riittämättömyys, puutteellinen osaamisen tunnistaminen tai koulutuksen sopimattomuus. Innolink Staff kääri koronan aiheuttamasta työmarkkinaturbulenssista huolimatta hihansa ja vastasi työvoimapulasta kärsivien organisaatioiden haasteisiin mm. ulkomaalaisten työnhakijoiden lähtömaassa tapahtuvalla osaamisen testaamisella (so. lähtömaatestaus) ja kotouttamispalveluilla.

”Lähtömaatestaus säästää kaikkien osapuolien aikaa, rahaa, vaivaa ja energiaa”, pohjustaa Innolink Staffin liiketoimintajohtaja Lari Nurmi. ”Lähtömaatestauksella tarkoitetaan ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaassaan antamaa videoitavaa työnäytettä, jonka sisältö on valmisteltu yhdessä rekrytoivan yrityksen kanssa. Lähtömaatestauksella työllistävä yritys pystyy varmistumaan hakijan tietotaidosta ja saa samalla myös testaajan arvion hakijan suoriutumisesta simuloidussa työtilanteessa.”

”Perinteinen CV ja hakemus ei aina anna realistista kuvaa hakijan todellisesta osaamisesta – varsinkaan, kun kyseessä on suorittavat tuotannon työtehtävät. Sen vuoksi täsmäräätälöity osaamistesti auttaa seulomaan parhaat osaajat suomalaisten yritysten kohdennettuun tarpeeseen. Lähtömaatestauksen kauttamme tilanneet yritykset ovat myös arvostaneet testitilanteesta kuvattua videota, josta pystyy jo nopealla vilkaisulla päättelemään senhetkistä hakijan osaamisen ja työn hallinnan tasoa”, Nurmi tarkentaa.

”Lähtömaatestauksen tavoitteena on ennen kaikkea helpottaa asiakasyritystemme rekrytointeja ja tarjota Suomeen hakeutuville työntekijöille mahdollisuus näyttää taitonsa jo kotimaassaan. Työnhakija saa testin myötä maistiaisen tulevista työtehtävistään, joten se auttaa myös hakijaa arvioimaan sitä, onko tuleva työ todella häntä varten. Testauksen läpäisseet hakijat työllistyvät Suomeen usein sellaisille muuttotappiosta kärsiville paikkakunnille tai osaajapulasta kärsiville aloille, joihin on hankala löytää kantasuomalaista työvoimaa."

”Teemme yhteistyötä laajan eurooppalaisen oppilaitosverkostomme kanssa. Tällä hetkellä testaamme EU:n jäsenmaista tulevia kandidaatteja, mutta tavoitteenamme on laajentaa yhteistyöverkostoa myös EU:n ulkopuolelle. Eurooppalaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa on mahdollista myös toteuttaa avullamme kohdennettua täsmäkoulutusta Suomeen hakeutuville työntekijöille”, Nurmi jatkaa.

”Haluamme pitää aidosti huolta ulkomailta Suomeen saapuvista työntekijöistämme. Opastamme heitä vero-, pankki-, asumis- ja työsopimusasioissa ja perehdytämme heitä osaltamme suomalaiseen työkulttuuriin. Tavoitteenamme on työllistää Suomeen saapuvat osaajat pitkäaikaisiin työsuhteisiin, mutta huomioimme myös kausityön mahdollisuudet."

Innolink Staff on työn ja tekijän kohtauspaikka – vuodesta 2009 alkaen toiminut henkilöstöpalveluyritys, joka helpottaa johtamisen arkea löytämällä ratkaisuja henkilöstövolyymin optimointiin.

Lisätietoja: www.innolinkstaff.fi

Julkaistu: 01/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyö on avain organisaation menestykseen, jota on toisaalta usein hankala saavuttaa. Tällä hetkellä henkilöstöhallinto ja niihin liittyvät hallinnolliset haasteet rajataan usein omaan siiloonsa, eikä niitä nähdä yritysstrategiaa tukevina. Sama tuttu virsi! On aika antaa henkilöstöhallinnolle sille kuuluva kunnia organisaation menestyksen takaajana.

Kukaan työelämäkeskustelua 2020-luvulla seurannut ei varmasti ole välttynyt käsitteeltä hybridityö. Yleisimmin sillä viitataan yksinkertaisesti työn organisointitapaan, jossa yhdistyvät etätyö ja päätyöpaikalla tehtävä läsnätyö. Hybridityö on mahdollistunut tieto- ja asiantuntijatyössä digitalisaation myötä ja lopullinen game changer oli koronapandemia, joka pakotti ison osan työvoimasta käytännössä kotikonttorille.

Yrityksille on tarjolla monta erilaista tapaa panostaa työhyvinvointiin, ja monia asioita voi tehdä ilman suuria investointeja. Silti rahoitusrealiteetit saattavat vesittää osan tärkeiksikin koetuista henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukevista tavoitteista.

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi säästetään niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Moderni ajatustyö asettaa ainakin kolmenlaisia haasteita kivikautisille aivoillemme. Voisimmeko ottaa työarjen muotoilussa aiempaa paremmin huomioon lajityypilliset ominaisuutemme, kysyy Kati Boijer-Spoof Heikinheimo.

Henkilöstölle annetut liikelahjat heijastavat yrityksen arvoja ja luovat yrityskulttuuria ja työnantajamielikuvaa – hyvässä tai pahassa. Lahjojen tulisi edustaa yrityksen arvoja ja yrityskulttuuria.

Viime vuosina työelämässä on voinut törmätä puheeseen ”hyvistä tyypeistä”. Lyhyellä googletuksella vastaan tulee muun muassa koulutuksia, jotka valmentavat työnhakijoita kehittymään tai osoittamaan jo olevansa työpaikkailmoitusten havittelemia hyviä tyyppejä.

Mielikuvissa henkilöstö- ja palkkahallinto monesti nähdään edelleen harmaana toimialana, joka on täynnä manuaalisia työvaiheita. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta, sillä alan asiantuntijat tarvitsevat työtä tehdessään muun muassa erinomaiset tietotekniset- ja viestintätaidot sekä laajaa osaamista eri työehtosopimuksista ja laista. Tämän lisäksi alan osaajat ovat ammattilaisia oman työn johtamisessa ja organisoinnissa. Uusia opittavia asioita löytyy jokaisesta työpäivästä, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työympäristön muutoksen myötä myös oppimisen mahdollisuudet muuttuvat.

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat yhteiset tavoitteet sekä avoin ja suora keskusteluyhteys.

Hyvä johtaminen ja uudenlaiset työyhteisötaidot parantavat työhyvinvointia ja auttavat sitoutumaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin monipaikkaisessa työssä. Jatkuvan oppimisen koulutuspalvelut ovat joustava tapa hyvien käytänteiden kehittämiseen.