mainos_1038

Hyvinvointi
Johtaminen
Valmennus

Moka on lahja

artikkelikuva: Moka on lahja

Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan.

Miten sinun työyhteisössäsi suhtaudutaan virheisiin ja epäonnistumisiin? Lakaistaanko ne kaikessa hiljaisuudessa maton alle? Etsitäänkö syntipukkia? Järjestetäänkö juhlat? Vai tarkastellaanko virheitä neutraalisti luonnollisena osana jatkuvaa kehittymistä?

Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan. Ihmisillä on tunne siitä, että työpaikalla voi olla oma itsensä ja ottaa hallittuja riskejä.

Psykologinen turvallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti muun muassa organisaation uudistumiseen, luovaan ajatteluun ja tiimien tehokkuuteen. Pelon ilmapiirissä ei uskalleta ottaa riskejä, jolloin organisaatio saattaa jumittaa paikoillaan. Psykologinen turvallisuus erottaa myös huipputiimit muista ja mahdollistaa tuloksellisen tekemisen virheistä oppimalla.

kuva

Psykologinen turvallisuus rakentuu työpaikan arjessa

Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa 61 % vastaajista oli sitä mieltä, että tiimissä on ilmapiiri, jossa uskalletaan käsitellä työhön liittyviä ongelmia ja virheitä. Kuitenkin vain 29 % vastaajista koki, että tiimissä uskalletaan ottaa riskejä ja tehdä asioita uudella tavalla.

Työyhteisöjä valmentavan Braversin perustajat Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori kertovat, että psykologista turvallisuutta luodaan samanaikaisesti monella tasolla: koko organisaatiossa, tiimin esihenkilön kautta, vertaisten avulla ja myös oman pään sisällä.

”On paljon helpompi sanoa, että meillä on tällainen kokeilukulttuuri ja meillä saa mokata, kuin oikeasti lähteä viemään sitä käytäntöön niin, että ihmisillä on aidosti turvallinen olo. Se vaatii näiden kaikkien tasojen miettimistä”, sanoo Sanna Fäldt.

”Psykologinen turvallisuus rakentuu käytännössä, kun ihminen testaa eri tilanteissa, hyväksytäänkö hänet omana itsenään. Hyväksynnän, arvostuksen ja avoimen vuorovaikutuksen kautta se pikkuhiljaa syntyy toistuvien tilanteiden kautta.”

Häpeän tunne lymyilee virheiden taustalla, mutta sille löytyy myös vastavoima.

”Häpeä katoaa, kun myötätunto astuu areenalle. Sallivassa organisaatiokulttuurissa myötätunto näkyy vahvasti. Työkaverille tai esihenkilölle voi helposti osoittaa myötätuntoa katseella tai eleellä, ja myös itsemyötäntunto on tärkeää”, muistuttaa Sanna Salovuori.

kuva

Johto näyttää esimerkkiä

Pelkästään uusi tieto tai uuden asian ymmärtäminen ei saa aikaan muutosta. Siksi Bravers valmentaa asiakkaitaan kokemuksellisesti.

”Uuden tiedon jälkeen ihmisen täytyy päästä kokeilemaan toimintaa jollain eri tavalla kuin aikaisemmin. Kokeilukulttuuri pitää saada sidottua organisaation dna:han”, sanoo Sanna Fäldt.

Braversin kokemuksen mukaan parhaat edellytykset muutokselle löytyvät organisaatioista, joissa johto uskaltaa olla haavoittuvainen, kertoa mokistaan ja osoittaa oppivansa niistä. Se luo avointa ja tasa-arvoista kulttuuria, jossa kukaan ei ole toistaan parempi.

”Organisaatioissa voidaan ottaa käyttöön ajattelun tekniikka, joka ohjaa virheistä oppimiseen. Porukassa tarkastellaan tapahtunutta neutraalisti ja mietitään, mikä onnistui ja mitä ensi kerralla tehdään toisin. Siitä syntyy kollektiivinen oppimiskokemus. Ei sillä ole väliä kuka teki virheen”, sanoo Fäldt.

kuva

Valmennusta kasvun ajattelutapaan

Bravers auttaa yksilöitä työyhteisöissä esimerkiksi oman ajattelun johtamisessa sekä kasvun ajattelutavan omaksumisessa. Sanna Salovuori näkee työssään, miten palautekulttuuri kehittyy.

”Ensin tarvitaan ajattelutapa, että virheessä ei ole kyse omasta huonoudesta, vaan se on lahja, jonka avulla voi kehittyä lisää. Seuraava askel on hakea tietoisesti palautetta. Valmennusta kaivataan niin palautteen antamiseen kuin sen vastaanottamiseen.”

Salovuoren mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä, kokeeko ihminen, että hän itse ja hänen hyvä työnsä tulevat nähdyiksi.

”Kulttuurissamme on tyypillisempää keskittyä virheisiin kuin onnistumisiin. Virheitä ei kannata lakaista maton alle, mutta ne voi käsitellä sillä asenteella, että ne kuuluvat elämään, niistä opitaan ja elämä jatkuu. On hedelmällisempää keskittyä isommin onnistumisiin ja vahvuuksiin.”

”Psykologinen turvallisuus ja luottamus luovat perustan sille, että ihminen on luovimmillaan. Se moninkertaistaa työntekijän potentiaalin ja sitä kautta myös tulokset.”

Teksti: Marja Vesala
Kuvat: Saana Karikumpu

Julkaistu: 04/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

UUSIMMAT

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
HR-viesti 2/2024

HR viesti



Seuraa HR viesti
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »