Hyvinvointi
Johtaminen
Valmennus
Moka on lahja
Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan.
Miten sinun työyhteisössäsi suhtaudutaan virheisiin ja epäonnistumisiin?
Lakaistaanko ne kaikessa hiljaisuudessa maton
alle? Etsitäänkö syntipukkia? Järjestetäänkö juhlat? Vai tarkastellaanko
virheitä neutraalisti luonnollisena osana jatkuvaa
kehittymistä?
Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta
turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä
virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena
osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä
vastaan. Ihmisillä on tunne siitä, että työpaikalla voi olla oma
itsensä ja ottaa hallittuja riskejä.
Psykologinen turvallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan
myönteisesti muun muassa organisaation uudistumiseen, luovaan
ajatteluun ja tiimien tehokkuuteen. Pelon ilmapiirissä ei
uskalleta ottaa riskejä, jolloin organisaatio saattaa jumittaa
paikoillaan. Psykologinen turvallisuus erottaa myös huipputiimit
muista ja mahdollistaa tuloksellisen tekemisen virheistä
oppimalla.
Psykologinen turvallisuus rakentuu työpaikan arjessa
Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa Tilastokeskuksen
Työolotutkimuksessa 61 % vastaajista oli sitä mieltä, että tiimissä
on ilmapiiri, jossa uskalletaan käsitellä työhön liittyviä
ongelmia ja virheitä. Kuitenkin vain 29 % vastaajista koki,
että tiimissä uskalletaan ottaa riskejä ja tehdä asioita uudella
tavalla.
Työyhteisöjä valmentavan Braversin perustajat Sanna Fäldt
ja Sanna Salovuori kertovat, että psykologista turvallisuutta
luodaan samanaikaisesti monella tasolla: koko organisaatiossa,
tiimin esihenkilön kautta, vertaisten avulla ja myös oman
pään sisällä.
On paljon helpompi sanoa, että meillä on tällainen kokeilukulttuuri
ja meillä saa mokata, kuin oikeasti lähteä viemään
sitä käytäntöön niin, että ihmisillä on aidosti turvallinen olo.
Se vaatii näiden kaikkien tasojen miettimistä, sanoo Sanna
Fäldt.
Psykologinen turvallisuus rakentuu käytännössä, kun ihminen
testaa eri tilanteissa, hyväksytäänkö hänet omana itsenään.
Hyväksynnän, arvostuksen ja avoimen vuorovaikutuksen
kautta se pikkuhiljaa syntyy toistuvien tilanteiden kautta.
Häpeän tunne lymyilee virheiden taustalla, mutta sille löytyy
myös vastavoima.
Häpeä katoaa, kun myötätunto astuu areenalle. Sallivassa
organisaatiokulttuurissa myötätunto näkyy vahvasti. Työkaverille
tai esihenkilölle voi helposti osoittaa myötätuntoa katseella tai eleellä, ja myös itsemyötäntunto on tärkeää, muistuttaa
Sanna Salovuori.
Johto näyttää esimerkkiä
Pelkästään uusi tieto tai uuden asian ymmärtäminen ei saa
aikaan muutosta. Siksi Bravers valmentaa asiakkaitaan kokemuksellisesti.
Uuden tiedon jälkeen ihmisen täytyy päästä kokeilemaan
toimintaa jollain eri tavalla kuin aikaisemmin. Kokeilukulttuuri
pitää saada sidottua organisaation dna:han, sanoo Sanna
Fäldt.
Braversin kokemuksen mukaan parhaat edellytykset muutokselle
löytyvät organisaatioista, joissa johto uskaltaa olla
haavoittuvainen, kertoa mokistaan ja osoittaa oppivansa
niistä. Se luo avointa ja tasa-arvoista kulttuuria, jossa kukaan
ei ole toistaan parempi.
Organisaatioissa voidaan ottaa käyttöön ajattelun tekniikka,
joka ohjaa virheistä oppimiseen. Porukassa tarkastellaan
tapahtunutta neutraalisti ja mietitään, mikä onnistui ja
mitä ensi kerralla tehdään toisin. Siitä syntyy kollektiivinen
oppimiskokemus. Ei sillä ole väliä kuka teki virheen, sanoo
Fäldt.
Valmennusta kasvun ajattelutapaan
Bravers auttaa yksilöitä työyhteisöissä esimerkiksi oman ajattelun
johtamisessa sekä kasvun ajattelutavan omaksumisessa.
Sanna Salovuori näkee työssään, miten palautekulttuuri kehittyy.
Ensin tarvitaan ajattelutapa, että virheessä ei ole kyse
omasta huonoudesta, vaan se on lahja, jonka avulla voi kehittyä
lisää. Seuraava askel on hakea tietoisesti palautetta. Valmennusta
kaivataan niin palautteen antamiseen kuin sen vastaanottamiseen.
Salovuoren mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä,
kokeeko ihminen, että hän itse ja hänen hyvä työnsä tulevat
nähdyiksi.
Kulttuurissamme on tyypillisempää keskittyä virheisiin kuin
onnistumisiin. Virheitä ei kannata lakaista maton alle, mutta
ne voi käsitellä sillä asenteella, että ne kuuluvat elämään,
niistä opitaan ja elämä jatkuu. On hedelmällisempää keskittyä
isommin onnistumisiin ja vahvuuksiin.
Psykologinen turvallisuus ja luottamus luovat perustan
sille, että ihminen on luovimmillaan. Se moninkertaistaa työntekijän
potentiaalin ja sitä kautta myös tulokset.
Teksti: Marja Vesala
Kuvat: Saana Karikumpu
Julkaistu: 04/2021